Toimitusjohtajan katsaus

Suomalaisia uutisotsikoita hallitsi vuonna 2012 eurokriisi, mutta oman maanosamme ulkopuolella elettiin nousukautta. Nopeinta talouskehitys oli edelleen Aasiassa, mutta myös suurimmassa osassa Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa taloudet kasvoivat, köyhyys väistyi ja elinolot paranivat.

Valitettavasti tuotannon rinnalla kasvoivat myös ympäristöongelmat. Kiinan suurkaupunkien ilmansaasteet nousivat uutisiin, ja vesistöjen tila heikkeni monissa maissa. Ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt kasvoivat taas uuteen ennätykseen eikä kansainvälinen yhteisö onnistunut sopimaan tehokkaista toimenpiteistä niiden vähentämiseksi.

Vaikka päästökaupan kautta tulevaa ja muuta tukea energiansäästölle ja uusiutuvalle energialle leikattiin, investointeja edisti tekninen kehitys ja hintojen lasku. Investoinnit uusiutuvaan energiaan supistuvat nyt maissa, joissa avokätisiä tukia karsitaan, mutta kasvavat muualla. Painopiste siirtyy Euroopasta alueille, joilla aurinko porottaa kuumemmin, tuuli puhaltaa navakammin tai biomassa kasvaa nopeammin.

Lähivuosina parempi ja halvempi puhdas teknologia yhdessä yritystoiminnan yleisten edellytysten kohentumisen kanssa luo kehitysmaissa mittavia mahdollisuuksia. Näihin Finnfund haluaa tarttua, mielellään yhdessä kehitysmaihin panostavien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten suomalaisten yritysten kanssa.

Uusiutuva energia on Finnfundille painopistealue. Vuonna 2012 rahoituksemme avulla rakennettiin muun muassa pienvesivoimaloita Hondurasissa ja Ugandassa, jätevesistä biokaasua tekevää laitosta Laosissa, maatalousjätteestä pellettejä tuottavaa tehdasta Indonesiassa sekä tuhansia pieniä aurinkosähköjärjestelmiä Nicaraguan ja El Salvadorin maaseudulla.

Osa laitoksista on jo käytössä, loput valmistuvat tänä ja ensi vuonna. Valmistuttuaan hankkeet tuottavat puhdasta sähköä yli sadalle tuhannelle kotitaloudelle ja tarjoavat – osin suoraan mutta enimmäkseen pienten yritysten toimintamahdollisuuksia parantamalla – tuottavampaa työtä ja parempaa toimeentuloa kymmenille tuhansille ihmisille.

Kestävää kasvua haemme myös muissa sijoituksissamme. Tyypillisesti rahoitamme hankkeita, joissa otetaan käyttöön aiempaa parempaa teknologiaa ja kehittyneempiä toimintatapoja, joiden ansiosta energiaa tai raaka-aineita säästyy, tuotteiden laatu paranee ja päästöt ympäristöön vähenevät. Usein tämä tapahtuu yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa ja kehittyneitä suomalaisia käytäntöjä noudattaen.

Esimerkiksi käy vuoden 2013 alussa valmiiksi saatu terässulatto Nigeriassa. Se valmistaa paikallisesti kerätystä romuraudasta korkealaatuista rakennusterästä, jota maassa ei aiemmin valmistettu lainkaan. Tarvitsemansa sähkön yhtiö tuottaa maakaasulla, joka on öljynporauksen sivutuote. Aiemmin iso osa Nigeriassa tuotetusta kaasusta soihdutettiin eli poltettiin turvallisuussyistä merellä öljynporauksen yhteydessä. Soihdutuksesta luopuminen ja kaasun hyödyntäminen on kansainvälisten ympäristösopimusten ja Nigerian oman energiapolitiikan tavoitteiden mukaista.


Euroopan epävarman tilanteen vuoksi suomalaiset yritykset investoivat vuonna 2012 varovasti, mutta markkinoita monet hakivat entistä innokkaammin sieltä, missä kysyntä kasvaa. Kaupanteko ja investoinnit toki suuntautuivat edelleen enimmäkseen vauraimpiin kasvumaihin Kiinasta Turkkiin ja Brasiliaan, mutta vähitellen kartalle mahtuu muutakin. Jopa Afrikan suhteen on orastavaa kiinnostusta. Vuonna 2012 moni suomalainen yritys heräsi huomaamaan, että kehitysyhteistyön ja katastrofiavun varaan tähän asti jääneestä maanosasta onkin tullut varteenotettava markkina, jossa esimerkiksi ruotsalaiset kilpailijat ovat jo aktiivisesti liikkeellä.


”Puolet rahoituksesta suuntautui ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin”


 

Vuonna 2012 Finnfund päätti sijoittaa 18 hankkeeseen yhteensä 56 miljoonaa euroa. Puolet niistä suuntautui ilmastonmuutosta hillitseville sektoreille eli uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuden parantamiseen sekä metsien häviämistä estäviin hankkeisiin ja kestävään metsätalouteen. Maksatuksia oli jotakuinkin saman verran kuin sijoituspäätöksiä.

Finnfundin johtokunta linjasi syksyllä 2012, että jatkossa yhtiö voi tavoitella suurempia kehitysvaikutuksia ja merkittävämpää lisäarvoa lähtemällä joihinkin hankkeisiin mukaan aktiivisemmalla otteella, varhaisemmassa vaiheessa ja isommalla riskiosuudella kuin tähän asti. Linjauksen tukena on valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymä erityisriskirahoitus, jonka puitteissa valtio voi osallistua riskinjakoon silloin, kun sekä riskit että mahdolliset myönteiset vaikutukset ovat erityisen suuria. Järjestelyllä parannettiin Finnfundin mahdollisuuksia osallistua korkean riskin hankkeisiin jälleenrahoitustaan vaarantamatta. Erityisriskirahoitusta on tarkoitus käyttää lähinnä köyhimmissä maissa ja muuten vaikeissa toimintaympäristöissä sekä erityisen innovatiivisissa hankkeissa, joita toivomme saavamme aikaan varsinkin suomalaisten ympäristöteknologian kehittäjien kanssa.

Tulokseltaan vuosi 2012 oli selvästi edellistä heikompi, mutta kuitenkin positiivinen. Pudotus selittyy hankkeisiin liittyvillä alaskirjauksilla ja sillä, että edelliselle vuodelle ajoittui kaksi voitollista irtautumista, mutta vuodelle 2012 vain yksi. Yhtiön sijoitusomaisuudesta noin puolet on nyt oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja rahastosijoituksia, joista ei tule tasaista korkovirtaa, vaan lähinnä yksittäisiä myyntivoittoja irtautumisten yhteydessä. Vuositulos vaihtelee jatkossakin irtautumisten ja alaskirjausten ajoittumisen myötä. Siksikin on arvokasta, että yhtiöllä on valtio-omistajan vahva tuki. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yhtiön pääoman korottamiseen on vuoden 2013 budjetissa varattu 10 miljoonaa euroa.

Finnfundin ulkoasiainministeriön toimeksiannosta hallinnoima liikekumppanuusohjelma Finnpartnership evaluoitiin vuonna 2012. Arvioinnin tulos oli myönteinen ja ministeriö ilmoitti aikovansa jatkaa ohjelmaa ensin sopimuspohjalta ja sitten mahdollisesti pysyvänä osana Finnfundin toimintaa. Liikekumppanuustuen ehtoja muokattiin ja erityisesti ammattikoulutukseen kohdistuvaa tukea lisättiin.


Vuonna 2012 Finnfundin omistajaohjaus ja hallintorakenne uudistettiin valtion omistajaohjausta koskevien suositusten mukaiseksi. Omistajaohjaus eriytettiin johtokuntatyöskentelystä, johtokunnan nimittäminen siirrettiin yhtiökokouksen vuosittain päätettäväksi, taloudellista raportointia lisättiin ja johtokunnalle perustettiin tarkastusvaliokunta. Uudistuksia sisään ajavan johtokunnan puheenjohtajaksi tuli finanssineuvos Arto Honkaniemi valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta. Johtokunnan puheenjohtajan vaihtuessa kevään 2013 yhtiökokouksessa, haluan kiittää Arto Honkaniemeä väsymättömästä työstä yhtiön kehittämiseksi.

Kiitän myös Finnfundin asiakkaita, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2012.

Jaakko Kangasniemi 
toimitusjohtaja

 

Jaakko Kangasniemi Finnfund


”Hankkeet tuottavat puhdasta sähköä yli sadalle tuhannelle kotitaloudelle.”


 
 
 
Finnfund

Teollisen yhteistyön
rahasto Oy (FINNFUND)

Uudenmaankatu 16 B
PL 391 00121 Helsinki
puh. 09 348 434
faksi 09 3484 3346
www.finnfund.fi