Johtokunnan toimintakertomus

Tehtävä ja strategia 

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND), on valtioenemmistöinen erityis­rahoitusyhtiö, joka kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnon­alaan toteuttaen kehitys­poliittista erityistehtävää. Yhtiön tarkoituksena on edistää kohdemaidensa talou­dellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla yksityi­sen sektorin hankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Finnfund on kaupallista rahoitusta täydentävä riski­rahoittaja, joka toimii itsekannattavasti. Finnfund kohdistaa pääosan rahoituk­sestaan matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin, rakentaa siltoja suomalaisen osaamisen ja kehitys­maiden tarpei­den välille ja panostaa kataly­soimiensa kehitysvaikutusten kasvattamiseen.

Vuonna 2014 Finnfund painotti tasapainoista kasvua ja riskien hallintaa. Tilan­teessa, jossa pitkäaikaisten pääomasijoitusten määrä suhteessa yhtiön varoihin oli tehtyjen päätösten myötä kasvamassa, hankevalmistelun paino­pistettä siir­­­­­­­rettiin lainamuotoisen ja nopeammin kiertävän rahoituksen suuntaan. Aktiivista osallistumista vaativien sijoitusten rinnalle haettiin hankkeita, jotka hajauttaisivat riskejä ja parantaisivat kustannustehokkuutta rahoittajien välisen yhteistyön kautta. Riippumatta siitä, millaisessa roolissa Finnfund hankkeissaan on, perus­edellytyksenä on aina sijoitusten myönteinen vaikutus kohdemaiden kehitykseen.

Rahoitus- ja investointitoiminta

Finnfundin rahoitustoiminnan volyymi kasvoi edelleen vuotta aikaisemmasta. Myös yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa tiivistyi ja suomalaisia nähtiin tekno­logiatoimittajina tai yhteistyökumppaneina entistä useammassa hankkeessa. Suuri osa Finnfundin rahoituksesta kohdistui kehitysvaikutuksiltaan erinomaisiin, myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikuttaviin hankkeisiin erityisesti uusiutuvan energian toimialalla ja metsäsektorilla.

Vuonna 2014 uusia rahoituspäätöksiä tehtiin 23 kappaletta liittyen yhteensä 25 hank­keeseen (20 kappaletta vuonna 2013), euromääräisesti yhteensä 115 miljoonaa euroa (90 miljoonaa euroa). Sekä päätösten kappalemäärä että niiden keskikoko kasvoivat edellisestä vuodesta. Euromääräisesti tarkasteltuna kasvua edellisvuodesta voidaan pitää tuntuvana.

Vuonna 2014 tehtyjen rahoituspäätösten kohdentuminen eri tulotasoluokkiin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Tulotaso	kpl	%	milj. euroa	%
Vähiten kehittyneet maat	7	30	41,9	36
Matalatuloiset maat	2	9	6,9	6
Alemman keskitulotason maat	8	35	38,6	33
Ylemmän keskitulotason maat	5	22	26,0	23
Venäjä	1	4	2	2
Yhteensä	23	100	115,4	100

 

Suurin osa tehdyistä rahoituspäätöksistä 16 (9) oli investointilainoja, joiden osuus päätösten euromäärästä nousi kolmeen neljännekseen. Tämä kehitys oli suun­nitellun mukainen ja johtui siitä, että Finnfundin oman pääoman määrä on alkanut rajoittaa Finnfundin mahdollisuutta tehdä oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Finn­fundin riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti oman pääoman ehtoiset sijoitukset on katettava Finnfundin omalla pääomalla.

Päätökseen viedyistä hankkeista kappalemääräisesti lähes edellisvuoden määrä eli 8 kappaletta (9) oli osakepääomasijoituksia tai tätä lähellä olevaa välirahoitusta, mutta euromääräisesti tarkasteltuna näiden osuus oli vain 16 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli yli puolet kokonaismäärästä. Rahastosijoituspäätösten määrä väheni suunnitellusti edelleen ja niitä tehtiin vain yksi edellisvuoden kahden asemesta.

Pääosa rahoituspäätöksistä sekä kappale- että euromääräisesti kohdistui Afrik­kaan, jonne tehtiin 11 (7) rahoituspäätöstä, euromäärältään 49 prosenttia (60 prosenttia) kaikista päätöksistä. Toiseksi eniten päätöksiä, 7 kappaletta (9) kohdistui Aasiaan. Euromää­räisestikin tarkasteltuna Aasian osuus jäi selvästi Afrikkaa alhaisemmaksi ja oli 16 prosenttia (20 prosenttia) päätösten kokonaiseuromäärästä. Yksittäisistä maista suosituin oli edellisen vuoden tavoin Kiina, johon kohdistui kolme (neljä) euromäärältään varsin pientä päätöstä. Jordaniaan kohdistui yksi päätös, joka poikkeuksellisesti kohdistui kolmeen eri hankkeeseen.

---

Maksatusten määrä kasvoi 73 miljoonaan euroon edellisen vuoden 34 miljoonasta eurosta ja oli Finnfundin tähänastisen historian suurin. Maksatukseen ehtikin edellisen vuoden hankkeiden lisäksi myös vuonna 2014 päätettyjä hankkeita.

Maksa­tuksista 37 miljoonaa euroa (23 miljoonaa euroa) kohdistui matalan tulotason tai vähiten kehittyneisiin maihin, 16 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa) alemman keskitulo­tason maihin, 13 miljoonaa euroa (2 miljoonaa euroa) ylemmän keskitulotason maihin ja 7 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa) Venäjälle.

Finnfund on aktiivisesti mukana vuonna 2004 perustetussa eurooppalaisten kehitysrahoittajien ja Euroopan investointipankin yhteisrahoitusyhtiö European Financing Partnersissa (EFP) sekä samojen toimijoiden ja ranskalaisen kehitys­rahoittaja AfD:n vuonna 2011 perustamassa Interact Climate Change Facilityssä (ICCF). ICCF sijoittaa ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuusprojekteihin. Vuonna 2014 tehtiin lisärahoitus­päätös ICCF:ään. Tämä päätös oli ehdollinen yhtiön kotipaikan siirtämiselle pois Luxemburgista, joka ei tällä hetkellä täytä OECD:n verotuksen läpinäkyvyyteen liittyviä kriteerejä.

Maksamattomien investointisitoumusten määrä vuoden 2014 lopussa oli 146 miljoonaa euroa (97 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi oli 75 miljoonan euron edestä investointi­päätöksiä, jotka eivät vielä olleet edenneet sopimusvaiheeseen (81 miljoonaa euroa).

Kehittäminen ja painopisteet

Mittavin vuoden 2014 kehittämisprojekti oli Finnfundin rahoituspolitiikan saatta­minen kirjalliseen muotoon ja dokumentin hyväksyttäminen yhtiön johtokunnassa. Rahoituspolitiikkaan otettiin mukaan kaikki voimassa olevat erilliset ohjeistukset ja linjaukset ja lisäksi politiikkaan kirjattiin sellaisia vakiintuneita pelisääntöjä ja toiminta­­­tapoja, joita ei aiemmin ollut esitetty yhtenäisessä kirjallisessa muodossa.

Pidemmän aikavälin suunnittelun helpottamiseksi rakennettiin Finnfundin taloudellinen malli, joka mahdollistaa salkun kehityksen ja yhtiön tulevan kannattavuuden simuloinnin lähtökohtaoletuksia helposti muuttamalla. Malli oli käytössä jo vuoden 2015 budjettioletuksia mietittäessä.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuprosessi dokumentoitiin ensimmäistä kertaa ympäristökäsikirjaan, joka täydentää jo aiemmin olemassa ollutta rahoitus­prosessin kuvausta.

Yhteistyö muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien (EDFI – European Development Finance Institutions) kanssa jatkui aiempien vuosien tapaan sekä konkreettisten hankkeiden että yhtenäisten ja yhtenäistyvien toimintamenetelmien kautta. Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi on kesästä 2014 alkaen toiminut kehitysrahoittajien eurooppalaisen yhdistyksen EDFIn puheenjohtajana.

Yhtiö sai vuoden 2014 alussa käyttöönsä pitkään odotettuja lisätiloja samasta kiinteistöstä, missä se on toiminut vuodesta 2007.

Vuonna 2014 yhtiön sisäistä hallintoa, erityisesti henkilöstöhallintoa, ryhdyttiin kehittämään voimakkaasti. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla toteutettiin johta­misen ja esimiestyön 360-arviointi, jonka tulosten perusteella on määrä toteuttaa jatkossa henkilöstön, esimiestyön ja johtamisen kehittämishankkeita. Koko henki­löstöä koskeva suorituksen johtamis- ja palkitsemisjärjestelmä uudistettiin. Uusi järjestelmä ja uudistetut toimintatavat otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana.

Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma

Finnfund hallinnoi kesäkuussa 2006 käynnistettyä ulkoasiainministeriön rahoit­tamaa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa. Ohjelman jatkuminen on vuonna 2015 toteutettavan kilpailutuksen varassa.

Finnpartnership tarjoaa neuvontaa ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten ja muiden suomalaisten toimijoiden kehitysmaihin suuntautuvien, liike­taloudellisesti kannattavien hankkeiden suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheisiin, teknologian ja ratkaisujen pilottihankkeisiin sekä koulutukseen.

Finnpartnershipin palveluihin kuuluu myös kehitysmaayrityksille suunnattu matchmaking-palvelu suomalaisten liikekumppanien löytämiseksi. Matchmaking-palvelua ovat käyt­täneet myös suomalaiset yritykset, jotka etsivät liikekump­paneita kehitysmaista.

Vuonna 2014 käsiteltiin 113 (121) liikekumppanuustukihakemusta. Myönteisiä tuki­päätöksiä tehtiin 90 kappaletta (96). Myön­netty kokonais­tuki oli 4,3 miljoonaa euroa (3,5 miljoonaa euroa).

Liikekumppanuustukea maksettiin 54 (80) hankkeeseen yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (1,3 miljoonaa euroa).

Matchmaking-palveluun tuli vuonna 2014 yhteensä 222 (245) liiketoiminta-aloi­tetta kehitysmaayrityksiltä.

Riskienhallinta

Finnfundin johtokunta vahvistaa riskienhallinnan periaatteet ja siinä käytettävät välineet. Yhtiön toimiva johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta johtokunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön varain- ja riskienhallintaa koskeva ohjeistus arvioitiin vuoden 2014 aikana, mutta erityisiä muutoksia riskien­hallinnan periaatteisiin ei tehty.

Yhtiön toiminta on lähtökohtaisesti tavanomaista riskialttiimpaa. Riskienhallinta muodostuu riskien tunnistamisesta, riskien katta­misesta ja raportoinnista yhtiön hallintoelimille.

---

Keskeinen hankeriskien arvioinnin ja seurannan väline on Finnfundin itse kehit­tämä hankkeiden riski­luokitusjärjestelmä, joka on ollut käytössä vuodesta 2005. Kaikki Finnfundin sijoitussalkussa olevat hankkeet riskiluokitetaan vähin­tään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin, jos riskitason arvioidaan muuttuneen.

Ulkoasiainministeriö on 8.10.2012 päättänyt erityisriskirahoituksen käyttöön otta­misesta sijoitusriskin jakamiseksi Suomen valtion ja Finnfundin välillä. Erityis­riskirahoitus perustuu valtioneuvostossa 20.9.2012 hyväksyttyyn tappionkorvaus­sitoumukseen, jonka nojalla valtio on sitoutunut korvaamaan Finnfundille enintään 60 prosenttia erityisriskirahoituksen piiriin sitoumuksen voimassaoloaikana otetuista hank­keista aiheutuvista luotto- ja sijoitustappioista. Tappionkorvaussitoumus ja ulkoasiainministeriön päätös ovat voimassa 31.12.2015 asti.

Päätöksen hankkeen ottamisesta erityisriskirahoituksen piiriin tekee Finnfundin johtokunta. Erityisriskirahoituksen piiriin voidaan hyväksyä kehitysvaikutuksiltaan erityisen potentiaalisia hankkeita, jotka kohdistuvat matalan tai alemman keski­tulotason maihin ja jotka muutoin olisivat liian riskialttiita Finnfundin rahoitettaviksi.

Vuonna 2014 johtokunta päätti 3 (6) hankkeen ottamisesta erityisriski­rahoituksen piiriin. Näiden sijoituspäätösten yhteenlaskettu arvo on 2,7 miljoonaa euroa (41,8 miljoonaa euroa). Valtion osuus vuonna 2014 tehtyjen päätösten sijoitusriskistä on 1,4 miljoonaa euroa (21,3 miljoonaa euroa), eli 53 prosenttia (51 prosenttia). Vuoden 2014 loppuun mennessä pää­töksiä erityisriskirahoituksen piiriin kuuluvista hankkeista on tehty yhteensä 50,2 miljoonaa euron (47,5 miljoonan euron) edestä. Näihin liittyvästä riskistä valtion osuus on 25,1 miljoonaa euroa (23,7 miljoonaa euroa) eli 50 prosenttia (50 prosenttia). Tappionkorvaussitoumuksen enimmäis­määrä on 50 miljoonaa euroa ja sen nojalla korvausta voidaan hakea enin­tään 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Korko- ja valuuttariskien osalta periaate on, että ne tunnistetaan ja niiltä suojau­dutaan. Koska yhtiön sijoitukset suuntautuvat kehittyviin maihin ja ovat usein paikallisessa valuutassa, on valuuttakurssiriskin hallinta poikkeuksellisen haas­tavaa. Luotonantoon liittyvät korko- ja valuuttariskit pyritään kattamaan kokonaan ja koko sijoitusajaksi. Osakepääoma- ja rahastosijoituksiin liittyvien valuuttariskien hallitseminen on vaikeampaa. Yleisperiaat­teena on, että tapauskohtaisesti kate­taan sellaiset valuuttapositiot, jotka ovat varmoja tai vähin­tään todennäköisiä ja joiden suojaaminen on mahdollista saavutettavaan hyötyyn nähden kohtuullisin kustannuksin.

Likviditeettiriskin hallitsemiseksi Finnfund ylläpitää ennustettuun maksatusvolyymiin nähden riittävää likviditeettiä. Finnfundilla on käytet­tävissään 50 miljoonan euron komittoitu luottolimiitti Nordea Pankissa, komittoimattomia luotto­limiittejä muissa pohjoismaisissa pankeissa sekä vuonna 2010 perustettu 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma. Nämä eivät olleet vuoden 2014 lopussa käytössä.

---

Luotonottoon liittyvää jälleenrahoitusriskiä hallitaan ylläpitämällä riittävän laajaa rahoittajaryhmää sekä monipuolista instrumenttivalikoimaa. Lisäksi tavoitteena on, että luotonotosta vähintään puolet on pitkäaikaista. Kertomus­vuoden lopussa korollisten velkojen keskimääräinen jäljellä oleva laina-aika oli 3,5 vuotta.

Yhtiö ylläpitää jatkuvia toimenpiteitä tietoturva­riskien tunnistamiseksi, hallitse­miseksi ja torjumiseksi.

Tulos ja tase

Tulos vuodelta 2014 oli noin 2,4 miljoonaa euroa voitollinen (noin 2,7 miljoonaa euroa). Tulos jäi jonkin verran edellisvuotta alhaisemmaksi, mutta oli selvästi budjetoitua parempi.

Toiminnallinen tulos on esitetty alla olevassa taulukossa. Rahoitustoiminnan kate muodostui 11,1 miljoonaksi euroksi (11,9 miljoonaa euroa) ja tulos ennen arvostuseriä, myyn­tejä ja veroja oli 4,3 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa).

Irtautumisia sijoituksista ei raportointikaudelle ajoittunut. Toiminta­kulut kasvoivat edellisestä vuodesta, mutta ne toteutuivat kuitenkin budjetoitua alhaisempina.

 

Toiminnallinen tulos, 1000 euroa	2014	2013	Muutos euroa	Muutos %
Rahoitustuotot	12 929	13 558	-629	-4,6
Rahoituskulut	-1 802	-1 643	-159	9,7
Rahoitustoiminnan kate	11 127	11 915	-788	-6,6
Liiketoiminnan muut tuotot	1 612	1 558	54	3,5
Hallinto, poistot ja muut kulut	-8 419	-7 797	-622	8,0
Tulos ennen arvostuseriä, myyntejä ja veroja	4 320	5 676	-1 356	-23,9
Arvostuserät ja myynnit	-1 877	-2 945	1 068	-36,3
Tuloverot	-35	-29	-6	20,7
Tulos	2 408	2 702	-294	-10,9

 

Tuotot

Osinkotuotot olivat 0,3 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa). Osinkotuottojen voimakas lasku johtuu yhden merkittävän hankeyhtiön osingonmaksun loppumisesta kokonaan.

Sijoituslainojen korkotuotot olivat 5,6 miljoonaa euroa (6,4 miljoonaa euroa) ja muut korko­tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa). Yhteensä korkotuottoja kertyi 6,1 miljoonaa euroa (7,0 miljoonaa euroa). Muut korkotuotot muodostuvat pääasiallisesti likvidivarojen korkotuotoista ja niiden kasvu johtuu likviditeetin määrän kasvusta.

Muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista olivat yhteensä 5,1 miljoonaa euroa (3,8 miljoonaa euroa) ja ne muodostuivat rahastosijoitusten tuotoista. Sijoitusten myyntivoittoja ei kertomusvuonna tuloutunut, kuten ei edellisenäkään vuonna.

Muut rahoitustuotot ilman kurssivoittoja olivat 1,4 miljoonaa euroa (1,3 miljoonaa euroa) ja ne muodostuivat pääasiassa järjestely­palkkioista, sitoumusmaksuista ja muista rahoituspalkkioista.

Sijoitustoiminnan tuotot ennen veroja olivat yhteensä 12,8 miljoonaa euroa (13,6 miljoonaa euroa).

Valuuttakurssivoitot olivat 11,0 miljoonaa euroa (5,0 miljoonaa euroa) ja -tappiot 11,0 miljoonaa euroa (5,0 miljoonaa euroa).

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,6 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa) ja ne muodos­tuvat Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman hallinnoinnista saaduista palkki­oista ja muista palkkiotuotoista.

Arvonalentumistappiokirjaukset

Uusia yksilöllisiä arvonalentumistappiokirjauksia tehtiin 6,7 miljoonaa euroa (9,1 miljoonaa euroa), joka on noin 2,3 prosenttia sijoitusomaisuuden tasearvosta kerto­mus­vuoden lopussa (3,6 prosenttia).

Vuonna 2014 palautui aikaisemmin tehtyjä yksilöllisiä arvonalentumis­tappio­kirjauksia 5,4 miljoonaa euroa (12,8 miljoonaa euroa).

Arvonalennusten nettomääräinen tulosvaikutus oli noin 1,4 miljoonaa euroa nega­tiivinen (3,7 miljoonaa euroa positiivinen)

Kulut

Korkokulut olivat 0,7 miljoonaa euroa ja ne pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla (0,8 miljoonaa euroa). Korkokulut kohdistuivat sekä dollari­määräiseen luotonottoon, jolla jälleenrahoitetaan Finnfundin dollarimääräisiä sijoitus­lainoja, että vuonna 2013 emittoituihin euromääräisiin yritystodistuksiin ja syksyllä 2013 liikkeeseen­ laskettuun joukkovelkakirjalainaan.

Muut rahoituskulut olivat 0,8 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa), mihin sisältyy rahasto­sijoituksiin liittyviä hallinnointipalkkioita 0,6 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa). Nämä hallinnointipalkkiot kohdistuivat rahastoihin, joiden investointi­periodi on päättynyt.

Sijoitus- ja myyntitappioita kirjattiin 0,6 miljoonaa euroa (6,6 miljoonaa euroa), mikä määrä kohdistuu aikaisemmin arvonalennuskirjattuihin eriin.

---

 

Toimintakulut olivat yhteensä 8,4 miljoonaa euroa (7,8 miljoonaa euroa). Kustannusten nousu muodostuu useista eristä, joista merkittävimmät ovat henkilöstö- ja toimi­tilakulujen kasvu sekä ulkopuolisten palveluiden käytön lisääntyminen.

Tuloslaskelmaan merkityt verot, 0,04 miljoonaa euroa (0,03 miljoonaa euroa) muodostuvat sijoitusten kohdemaihin maksetuista leima- ja lähdeveroista.

Tase

Taseen loppusumma oli kertomusvuoden lopussa 317,2 miljoonaa euroa (311,0 miljoonaa euroa).

Sijoitusomaisuuden tasearvo oli kertomusvuoden lopussa 294,0 miljoonaa euroa (250,0 miljoonaa euroa). Sijoitusomaisuus kasvoi noin 18 prosenttia. Sijoitus­omaisuuden melko voimakas kasvu johtui siitä, että suuri osa vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla tehdyistä sijoituspäätöksistä ja -sitoumuksista eteni maksatusvaiheeseen kerto­mus­vuoden aikana.

Lainojen (mukaan lukien pääomalainat ja muut välimuoto­instrumentit) osuus oli 129,2 miljoonaa euroa (114,5 miljoonaa euroa) eli 44 prosenttia (46 prosenttia), osakepääomasijoitusten 86,8 miljoonaa euroa (64,4 miljoonaa euroa) eli 30 prosenttia (26 prosenttia) ja rahasto­sijoitusten 77,5 miljoonaa euroa (71 miljoonaa euroa) eli 26 prosenttia (28 prosenttia) sijoitusomaisuudesta.

Likviditeetin määrä oli kertomusvuoden lopussa noin 19 miljoonaa euroa (55,1 miljoonaa euroa), mikä vastaa noin 66 prosentin laskua edellisen vuoden lopusta. Likviditeetin määrän lasku johtuu siitä, että vuonna 2013 liikkeeseen lasketun 50 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan varat on nyt saatu sijoitettua hankkeisiin. Likviditeetti on sijoitettu koti­maisiin rahamarkkina­instrumentteihin varain- ja riskienhallintaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti.

Tilikauden päättyessä yhtiön omat varat (osakepääoma ja vapaa oma pää­oma) olivat yhteensä 235,7 miljoonaa euroa (215,3 miljoonaa euroa) eli 74 prosenttia taseen loppu­summasta (69 prosenttia).

Vuonna 2014 yhtiö toteutti yhden osakeannin. Osakeannissa vanhoille osakkaille tarjottiin merkit­täväksi niiden omistusosuuksien suhteessa uusia osakkeita enin­tään 114 939 kappaletta 170 euron osakekohtaiseen merkintä­hintaan. Osak­keiden merkintäaika oli 17.4.2014 − 6.6.2014. Osake­annin seurauksena osake­­pääomaa korotettiin 18 025 440 eurolla, josta Suomen valtion osuus oli 17 999 940 euroa ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n osuus 25 500 euroa. Päätöksen nojalla annettiin 106 032 uutta osaketta. Finnvera Oyj ei merkinnyt sille tarjottuja uusia osakkeita.

---

Kertomusvuoden päättyessä yhtiön rekisteröity osakepääoma oli 156 989 220 euroa jakaantuen 923 466 osakkeeseen, joista Suomen valtio omisti 858 896 osaketta (93 prosenttia), Finnvera Oyj 63 349 osaketta (6,9 prosenttia) ja Elinkeinoelämän keskus­­liitto EK 1 221 osaketta (0,1 prosenttia).

Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 170 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Yhtiön osakkeista on aina vähintään 51 prosenttia oltava Suomen valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa. Yhtiö ei jaa varojaan osinkona tai vapaan oman pääoman rahastosta eikä myöskään hanki tai lunasta omia osakkeitaan.

Kertomusvuoden lopussa yhtiön pitkäaikaiset korolliset velat olivat 72,0 miljoonaa euroa (74,0 miljoonaa euroa) ja lyhytaikaiset 4,7 miljoonaa euroa (20,0 miljoonaa euroa), yhteensä 76,7 miljoonaa euroa (94,0 miljoonaa euroa). Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin sisältyy syk­syllä 2013 liikkeeseen laskettu 50 miljoonaa euron joukkovelkakirjalaina. Muilta osin pitkäaikaiset korolliset velat ovat USD-määräisiä ja niillä jälleen­rahoitetaan Finn­fundin USD-määräistä luotonantoa.

Pitkäaikaisten velkojen osuus kaikista rahoitus­veloista kasvoi kertomusvuonna lyhytaikaisten velkojen takaisinmaksun myötä ja oli vuoden lopussa noin 93,9 prosenttia. Rahoitusvelkojen yhteismäärä laski noin 18 prosenttia edellisestä vuodesta.

Takausvastuiden määrä oli vuoden 2014 lopussa 0 euroa (0,08 miljoonaa euroa).

Tunnusluvut

	2014	2013	2012
Rahoitustuotot yhteensä, miljoonaa euroa	23,5	18,5	20,0
Tulos, miljoonaa euroa	2,4	2,7	1,2
Oman pääoman tuotto, %	1,1	1,3	0,6
Omavaraisuusaste, %	74,3	69,2	64,8

 Laskentakaavat:

Oman pääoman tuotto = Tulos ennen satunnaisia eriä – verot x 100 %
                                                    Oma pääoma

Omavaraisuusaste =                  Oma pääoma                         x 100 %
                                  Taseen loppusumma – saadut ennakot

---

Hallinto ja henkilöstö

Vuonna 2014 hallintoneuvosto kokoontui 5 kertaa, johtokunta 12 kertaa ja johto­kunnan tarkastusvaliokunta 5 kertaa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.4.2014 käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 pykälässä mainitut asiat ja päätettiin yhtiön osakepääoman korottamisesta.

Yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston jäseniksi kaudelle 2014−2017 varapuheen­johtaja Kalle Hyötysen, johtaja Seppo Kallion, kansanedustaja Riitta Myllerin ja kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen.

Yhtiökokous valitsi johtokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt:

Partner Ritva Laukkanen, puheenjohtaja
Apulaisosastopäällikkö Kari Alanko, varapuheenjohtaja
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén
Ulkoasiainneuvos Pekka Hukka
Erityisasiantuntija Tuuli Juurikkala
Partner Pirita Mikkanen
Rahoitusjohtaja Markus Pietikäinen
Talousjohtaja Tuula Ylhäinen

Johtokunnan jäsenillä ei ole varajäseniä.

Johtokunnalla on tarkastusvaliokunta, jonka jäseniä ovat olleet 22.4.2014 alkaen:

Rahoitusjohtaja Markus Pietikäinen, puheenjohtaja
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén
Erityisasiantuntija Tuuli Juurikkala

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, vastuun­alaisena tilintarkastajana Juha Wahlroos, KHT.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut tohtori Jaakko Kangasniemi (Ph.D., Agricultural Economics).

Yhtiön palveluksessa oli kertomusvuonna keskimäärin 51 henkilöä (49 henkilöä). Vuoden lopussa työsopimussuhteessa olevan henkilöstön määrä oli 54 (51), joista 52 (47) oli kokopäivätoimisia. Henkilöstöstä oli naisia 38 ja miehiä 16.

Henkilökunnalle maksettujen palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä vuosina 2012–2014 ilmenee seuraavasta taulukosta.

	2014	2013	2012
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin	51	49	49
Tilikauden palkat ja palkkiot, 1000 euroa	4 121	3 840	3 636

---

Tilinpäätökseen on tehty tili­kaudella 2014 ansaittuja kannustinpalkkioita koskeva varaus, joka vastaa 7,1 prosenttia palkkakustannuksista (6,7 prosenttia). Kannustinpalkkion määrä riippuu osittain yhtiötasoisten ja toimintokohtaisten tavoitteiden saavut­tamisesta ja osittain henkilökohtaisesta suorituksesta.

Näkymät vuodelle 2015

Saamansa omistajaohjauksen mukaisesti Finnfund pyrkii vahvistamaan rahoituksensa myönteisiä kehitysvaikutuksia ja panostaa ensisijaisesti matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin. Aktiivista yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa lisätään, erityisesti näissä maissa. Yhtiö painottaa edelleen hankkeita, joissa ilmastonmuutosta hillitään, ympäristön tilaa parannetaan ja köyhien ihmisten elinoloja kohennetaan suomalaisen osaamisen avulla. Yhtiön omien varojen asettaman rajoituksen vuoksi pääomasijoituksia tehdään varovasti ja hankevalmistelun painopiste pysyy lainamuotoisissa sijoituksissa.

Uusien sijoituspäätösten määrän arvioidaan toteutuvan vuoden 2014 tasolla ja sijoitusomaisuuden määrän jatkavan kasvuaan.

Maksuvalmius pysynee vuonna 2015 hyvänä. Valtion talousarvio vuodelle 2015 sisältää 10 miljoonan euron määrärahan Finnfundin osakepääoman korottamiseksi vuonna 2015. Lisäksi maksuvalmiutta vahvistaa vuonna 2013 liikkeeseen laskettu joukkovelkakirjalaina. Finnfundin luotonoton ehtojen ennakoidaan säilyvän kohtuullisina.

Ulkoasiainministeriön vuonna 2012 hyväksymä ja vuoden 2015 loppuun asti voimassa oleva erityisriskirahoitus parantaa Finnfundin mahdollisuuksia rahoittaa korkean riskin hankkeita, joilla onnistuessaan on merkittäviä kehitysvaikutuksia.

Tulosnäkymät vuodelle 2015 ovat positiiviset. Tuloksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, minkälaisia muutoksia sijoitusomaisuuden arvostuksessa tilikauden aikana tapahtuu sekä se, ajoittuuko vuodelle voitollisia irtautumisia hankkeista. Näiden ennakointi on yleensä vaikeaa, mutta yksi jo kertomusvuodelle ennakoitu ja viivästynyt merkittävä irtautuminen saataneen päätökseen kuluvan vuoden aikana. Tämän irtautumisen ja rahastosijoituksista odotettavissa olevien palautusten myötä tulosennuste on positiivinen.

Finnpartnership-ohjelman hallinnointia jatketaan entiseen tapaan vuoden 2015 lopussa päättyvän sopimuskauden ajan.

Johtokunnan esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä

Yhtiön voitto vuodelta 2014 on 2.408.430,64 euroa. Johtokunta ehdottaa, että voitto siirretään voittovarojen tilille ja varataan käytettäväksi yhtiöjärjestyksen 2 pykälän edellyttämällä tavalla.