Rahastojen kautta oman pääoman ehtoisia sijoituksia vaikeimmille markkinoille

Vajaa neljännes Finnfundin sijoituksista on kanavoitu kehitysmaihin rahastojen kautta. Rahastosijoitukset kohdistuvat pääosin matalatuloisiin maihin ja ensisijaisesti Afrikkaan. Yhteensä Finnfund oli vuoden 2015 loppuessa mukana 37 rahastossa, joihin oli sijoitettuna yhteensä noin 95 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 2,6 miljoonaa euroa rahastoa kohti.

Suurin osa rahastoista, joihin Finnfund on sijoittanut, rahoittaa paikallisia mikro-, pien- ja keskisuuria yrityksiä, joiden rahoittaminen suoraan olisi vaikeaa tai mahdotonta kustannustehokkaasti. Painopiste on rahastoissa, jotka rahoittavat liiketoiminnan laajentamisessa tarvittavia investointeja, joita ei voida toteuttaa ilman rahastojen tarjoamaa oman pääoman ehtoista rahoitusta.

Rahastosijoituksia tekevät ja hallinnoivat yleensä tiimit, joissa kehittyneiltä markkinoilta hankittu pääomasijoituksen osaaminen yhdistyy paikallisten markkinoiden perusteelliseen tuntemiseen. Rahastoja käyttämällä Finnfund pienentää matalatuloisissa maissa toimimisen riskiä.

Loput Finnfundin rahastosijoituksista on tehty toimialarahastoihin, jotka keskittyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, kestävään metsätalouteen, maataloushankkeisiin tai pienrahoitukseen. Nämä rahastot toimivat tyypillisesti useissa maissa ja välittävät toimialaosaamista yli rajojen.

Finnfundin kanssasijoittajat rahastoissa ovat useimmiten kehitysrahoittajia. Mukana on myös kohdemaiden omia vakuutus- ja eläkeyhtiöitä. Sen sijaan ulkomaiset instituutiosijoittajat tulevat mukaan yleensä vasta, kun näyttöä onnistuneesta sijoitustoiminnasta on saatu. Sitä mukaa kuin aiemmin haastavana pidetty maa tai toimiala kehittyy ja pääomasijoitustoiminta vakiintuu, instituutiosijoittajien kiinnostus rahastoihin kasvaa ja Finnfundin kaltaiset kehitysrahoittajat voivat siirtyä rahoittamaan uusia kohteita, joihin kaupallista rahoitusta ei vielä ole tarpeeksi saatavilla.

Tyypillisesti rahastot perustetaan noin kymmenen vuoden määräajaksi. Yleensä rahasto sijoittaa saamansa varat muutaman ensimmäisen vuoden aikana, minkä jälkeen painopiste siirtyy sijoituskohteiden kehittämiseen ja lopulta irtautumiseen. Finnfundin sijoitussitoumukset rahastoihin vaihtelevat yleensä viidestä kymmeneen miljoonaan euroon.

Rahastojen sijoituskohteilta 149 miljoonaa euroa verotuloja kohdemaille

Useimmat kehitysmaihin sijoittavat rahastot on rekisteröity kansainvälisiin finanssikeskuksiin. Afrikkaan sijoittavat rahastot on yleensä rekisteröity Mauritiukselle. Toinen paljon käytetty rekisteröintimaa on Luxemburg. Rekisteröintimaat ovat läpivirtauspaikkoja, joiden kautta monista eri maista tulevat sijoitukset kanavoidaan varsinaisiin kohdemaihin. Rahastot eivät maksa veroja rekisteröintimaissa, mutta rahastojen sijoituskohteet maksavat veroja kohdemaissa ja sijoittajat kotimaissaan. Vuonna 2014 Finnfundin rahastojen kautta rahoittamat yritykset maksoivat kohdemaissa veroja ja veronluontoisia maksuja yhteensä noin 149 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia koostui tuloveroista ja loput muista veroluonteisista maksuista paikalliselle hallinnolle.

Finnfund vastustaa kohde- tai rekisteröintimaissa tapahtuvaa veronkiertoa, korruptiota ja rahanpesua. Selvitämme kanssasijoittajiemme ja hallinnointiyhtiöiden taustat ja edellytämme rahastoilta huolellisia selvityksiä sijoituskohteista sekä perusteellista raportointia muun muassa niiden maksamista veroista. Monien muiden kehitysrahoittajien kanssa kannustamme rekisteröintimaita läpinäkyvien pelisääntöjen luomiseen sijoittamalla vain sellaisiin rahastoihin, jotka on rekisteröity OECD:n Global Forumissa sovittuja asteittain tiukkenevia vaatimuksia noudattaviin maihin. Vuonna 2015 päivitetty lista maista, joihin rekisteröityihin rahastoihin Finnfund ei osallistu, sisälsi 20 maata (Mikronesia, Guatemala, Kazakstan, Libanon, Liberia, Nauru, Trinidad ja Tobago, Vanuatu, Andorra, Anguilla, Antigua ja Barbuda, Barbados, Costa Rica, Curacao, Indonesia, Israel, St Lucia, Samoa, Sint Maarten, Turkki).