Investointikohteina yksityiset hankkeet 

Rahoituksemme ehdot ovat markkinaperusteiset ja riippuvat hankkeiden kokonaisriskeistä. Pitkäaikaisten investointilainojen ohella teemme oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja tarjoamme asiakkaillemme pääomalainoja- tai muuta välirahoitusta. Osa sijoituksista kohdistuu laajennusinvestointeihin, toisissa perustetaan kokonaan uutta toimintaa. Rahoitusmuodosta riippumatta olemme aina mukana vähemmistösijoittajana - Finnfund ei tavoittele määräävää asemaa rahoittamissaan yrityksissä.

Rahoituskohteiden on kannattavuuden lisäksi edistettävä kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Valmisteluun otetaan hankkeita, jotka ovat Finnfund-lain ja yhtiön strategian mukaisia. Hankevalmisteluprosessin alkuvaiheessa varmistetaan myös, että hanke täyttää yhtiön ympäristö- ja yhteiskuntavastuun perusehdot, muun muassa Maailmanpankin yksityisen sektorin rahoitukseen keskittyneen IFC:n standardit (International Finance Corporation, Performance Standards on Environmental and Social Sustainability). Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuarviointi auttaa myös määrittämään asiakkaan kanssa neuvoteltavia rahoituksen ehtoja.

Finnfund edellyttää sijoituskohteiltaan hyvää yhteiskuntavastuuta eikä hyväksy hankkeissaan korruptiota, veronkiertoa tai rahanpesua. Muun muassa ympäristöasiat ja työolot tulee järjestää kansainvälisten standardien mukaisesti, vaikka paikallinen lainsäädäntö asettaisi löysemmät vaatimukset tai puuttuisi kokonaan.

Finnfundin rahoitus tukee kehitysmaita monin tavoin

Terve yritystoiminta on välttämätön edellytys kestävälle kasvulle ja kehitykselle. Kannattavat yritykset luovat työpaikkoja ja synnyttävät verotuloja, joiden avulla julkinen sektori toimii ja kehitysmaiden riippuvuus ulkoisesta avusta pienenee. Ne luovat vientituloja ja tarjoavat kuluttajille aiempaa edullisempia tai parempia palveluja ja tuotteita. Hyvin johdetut yritykset myös säästävät ympäristöä toimimalla vastuullisesti ja käyttämällä resursseja tehokkaasti.

Suorat sijoitukset (Foreign Direct Investment, FDI) kehitysmaiden yrityksiin ovat lisääntyneet viime vuosina. Ne ovat kuitenkin jakaantuneet epätasaisesti, sijoittajat pitävät varsinkin köyhimpiin maihin tehtyjä investointeja usein liian riskipitoisina. Maailmantalouden hidastunut kasvu ja monen kehitysmaan viennille tärkeiden raaka-aineiden hintojen lasku kärjistävät tilannetta. Monissa matalan tulotason maassa yritykset kärsivät pitkäaikaisen, kohtuuhintaisen ja riskiä sietävän rahoituksen niukkuudesta. Finnfund paikkaa rahoituksellaan näitä markkinapuutteita.

Rahoituksen lisäksi Finnfund katalysoi suomalaisten yritysten osaamista kehitysmaihin. Vuonna 2015 tehtiin 11 uutta rahoituspäätöstä hankkeisiin, joissa oli mukana suomalainen yritys. 

---

”Finnfundin vesi-, aurinko- ja tuulivoimahankkeet tuottavat puhdasta energiaa, sähköä ja valoa koteihin köyhissä maissa.”

- Helena Teppana, rahoituspäällikkö - metsä, ympäristö ja uusiutuva energia

 

 

---

 

Erityisesti yhteistyötä tehdään sellaisten suomalaisyritysten kanssa, joilla on ratkaisuja kehitysmaiden polttaviin ongelmiin ja siksi myös mahdollisuuksia kasvumaiden markkinoilla. Usein mahdollisuudet liittyvät puhtaaseen teknologiaan. Finnfund painottaa yrityksiä ja hankkeita, jotka ovat tarpeeksi suuria menestyäkseen mutta liian pieniä päästäkseen kansainvälisten kehityspankkien rahoitettavaksi.

Esimerkkejä yhteistyöstä suomalaisten yritysten kanssa löytyy vuosikertomuksen investointilistasta.

Finnfundin rahoituksen kohteina ovat myös kehitysmaiden yritysten hankkeet, joissa suomalaiset yritykset ovat mukana esimerkiksi teknologian toimittajina, toteuttajina, suunnittelijoina tai asiakkaina. Köyhimmissä maissa, erityisesti Afrikassa, voidaan rahoittaa myös paikallisia yrityksiä välillisesti, rahastojen ja rahoituslaitosten kautta.

Uusia työpaikkoja ja verotuloja kohdemaihin

Finnfund kerää vuosittain tietoja tehtyjen sijoitusten toteutuneista kehitysvaikutuksista. Tietoa kerätään kaikkiin Finnfundin portfoliohankkeisiin sovellettavilla indikaattoreilla (ns. cross sector indicators, joita ovat esimerkiksi työpaikat ja verotulot), sekä sektorikohtaisilla indikaattoreilla soveltuvista hankkeista (esimerkiksi tuotettu energia, pienrahoituslainat). Luvut perustuvat asiakkaiden itsensä antamiin tietoihin, ja ne tarkistetaan Finnfundissa, mistä syystä yhteenvetoraportointi tapahtuu pienellä viiveellä. Vuoden 2014 lopussa Finnfundin rahoittamat yritykset esimerkiksi työllistivät suoraan noin 24 870 henkilöä, joista naisia oli 8 600 eli noin 35 prosenttia.

Erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja Finnfundin suoraan ja välillisesti rahoittamat yhtiöt maksoivat vuonna 2014 noin 277 miljoonaa euroa.¹⁾ Suorien investointien osuus kokonaissummasta oli 80 miljoonaa euroa, rahoituslaitosten ja leasingyhtiöiden maksamat osuus 44 miljoonaa euroa, ja rahastojen portfolioyhtiöiden maksamat verot ja veroluonteiset maksut 149 miljoonaa euroa. Suurin osa näistä maksettiin niiden pääomarahastojen kohdeyhtiöissä, joihin Finnfund on sijoittanut Afrikassa (yhteensä 62 miljoonaa euroa) ja Latinalaisessa Amerikassa (yhteensä 59 miljoonaa euroa). Tuloverot muodostivat noin 31 prosenttia eli noin 86 miljoonaa euroa kaikista Finnfundin suoraan ja välillisesti rahoittamien yritysten maksamista veroista ja veroluonteisista maksuista.

Muita kehitysvaikutuksia ovat muun muassa Finnfundin suoraan rahoittamien yritysten tuottama sähkö (409 Gwh vuonna 2014) sekä Finnfundin suoraan ja välillisesti rahoittamien yritysten lainat mikroyrityksille (noin 2 390 000 kappaletta, 940 miljoonaa euroa) sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (noin 152 860 kappaletta, 2 786 miljoonaa euroa), sekä asuntorahoitus 4334 kappaletta, 298 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnfundin rahoittamat hankkeet raportoivat tavoittaneensa yhteensä 13 475 paikallista maanviljelijää esimerkiksi tavarantoimittajina, ostajina tai alihankkijoina. Useilla hankkeilla on myös vapaaehtoisia ympäröivien yhteisöjen elinolojen kehittämiseen tähtääviä ohjelmia.

Hankesalkku maantieteellisesti ja toimialoittain

Vuoden 2015 päättyessä Finnfundin salkussa oli 160 hanketta. Niistä noin kolme neljäsosaa sekä kappalemääräisesti että rahassa laskettuna oli matalan tai alemman keskitulotason maissa, mikä toteuttaa hyvin yhtiön kehityspoliittista tehtävää. Kanssasijoituksia suomalaisten yritysten kanssa on eniten keskituloisissa kehitysmaissa, kuten Intiassa, Kiinassa ja Ukrainassa sekä Venäjällä. Matalatuloisissa maissa Finnfund rahoittaa paljolti infrastruktuuria, yleensä yhdessä muiden kehitysrahoittajien kanssa, mutta näissäkin hankkeissa suomalaisia yrityksiä on usein mukana teknologian toimittajina.

Suoria sijoituksia oli 101 kappaletta, ja välillisiä (rahastot ja rahoituslaitokset) 59 kappaletta. Finnfundin suorat sijoitukset jakautuvat monille eri toimialoille konepajoista istutusmetsiin ja lääketeollisuudesta sähköntuotantoon. Viime vuonna tehdyistä sijoituspäätöksistä kappalemääräisesti noin 45 prosenttia ja sijoitussummasta vähän yli puolet voidaan lukea ilmastorahoitukseen eli niissä tuotetaan uusiutuvaa energiaa, estetään metsien häviämistä, säästetään energiaa ja raaka-aineita tai parannetaan köyhien ihmisten mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.

^{1) Rahoitettujen yhtiöiden kokonaisuudessaan maksamat verot ja veronluonteiset maksut. Finnfundin rahoituksella aikaansaatua osuutta ei teknisesti luotettavalla tavalla kyetä erittelemään.}