Ympäristö ja yhteiskunta

Ympäristö- ja yhteiskuntajohtaminen

Finnfundin toiminnan eräänä keskeisenä tavoitteena on myönteisten ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten aikaansaaminen kohdemaissa. Hankkeiden kielteisiä vaikutuksia taas pyritään ehkäisemään ja vähentämään. Yhtiön myöntämän rahoituksen ehtona on, että hankeyhtiö täyttää sille asetetut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuvaatimukset. Jokaisesta hankkeesta tehdään erillinen ympäristöarvio ja ne ympäristöluokitetaan ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Mitä enemmän hankkeeseen liittyy mahdollisia ympäristö- ja yhteiskuntavastuuriskejä, sitä tiukempia ehtoja Finnfund edellyttää hankeyhtiöltä, ja sitä tiiviimmin näiden ehtojen toteutumista seurataan.

Ollakseen rahoituskelpoinen hankkeen tulee muun muassa täyttää paikallisen lainsäädännön ja kussakin tapauksessa olennaisten kansainvälisten standardien mukaiset ympäristövaatimukset. Kohdeyhtiön tulee sitoutua kehittämään toimintansa kannalta olennaiset asiat kattava ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja raportoimaan ympäristöasioista säännöllisesti Finnfundille.

Ympäristö- ja yhteiskuntariskien hallinnasta vastaa toimitusjohtaja yhdessä salkun- ja riskienhallinnasta vastaavan johtajan sekä vaikuttavuudesta ja viestinnästä vastaavan johtajan kanssa. Yhtiössä on kolme ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijaa sekä kehitysvaikutusneuvonantaja. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijat huolehtivat siitä, että kaikkien Finnfundin rahoittamien hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntariskit arvioidaan ja niitä seurataan hankkeen koko elinkaaren ajan. Kehitysvaikutusneuvonantaja tekee jokaisesta rahoitettavasta hankkeesta vaikutusten ennakkoarvion ja seuraa sekä raportoi niiden toteutumisesta.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijat sekä kehitysvaikutusneuvonantaja huolehtivat myös työskentelyprosessien ja -menetelmien kehittämisestä, muun henkilöstön koulutuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä riskienhallinta

Rahoitetun toiminnan vastuullisuuden varmistaminen on Finnfundin keskeinen toimintaperiaate.

Hankkeisiin liittyvät ympäristö- ja yhteiskuntariskit sekä -mahdollisuudet vaihtelevat huomattavasti riippuen toimialasta, kohdemaasta sekä monista muista tekijöistä. Rahoituksessaan Finnfund kiinnittää erityistä huomiota toisaalta ympäristö- ja yhteiskuntariskien hallintaan ja niiden pienentämiseen ja toisaalta positiivisten vaikutusten vahvistamiseen.

Finnfundilla on ympäristö- ja yhteiskuntavastuupolitiikkaa täydentävä ympäristökäsikirja, jossa ympäristö- ja yhteiskuntariskien arvioinnissa käytettävät menettelytavat ja vastuut on dokumentoitu, ja jonka mukaisesti hankkeiden arviointi ja seuranta tapahtuvat.

Finnfund noudattaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuarvioinnissaan Maailmanpankkiryhmään kuuluvan kansainvälisen rahoittajan IFC:n (International Finance Corporation) standardeja sekä yhteisiä menettelytapoja ja vaatimustasoa muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien EDFIen (European Development Finance Institutions) kanssa.

Ympäristö- ja yhteiskuntariskien arviointi kattaa asiakasyritysten ympäristö- ja yhteiskuntariskien johtamisjärjestelmät. Arviointi koskee kaikkia rahoitettavia hankkeita ja tapauskohtaisesti myös niiden alihankintaketjuja, milloin alihankintaketjuihin tunnistetaan liittyvän ympäristö- ja yhteiskuntariskejä. Menettely on integroitu osaksi Finnfundin rahoitusprosessia.

Finnfund pyrkii tekemään tiivistä yhteistyötä asiakkaittensa kanssa kielteisten ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten välttämiseksi ja parantamaan asiakkaittensa omia valmiuksia näissä kysymyksissä.

Ilmastonmuutos

Finnfund pyrkii rahoittamaan sellaisia hankkeita, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä tai auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Yhtiön nykyinen strategia painottaa uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kestävän metsätalouden hankkeita. Vuonna 2015 näille toimialoille, samoin kuin muihin kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin kohdistui noin puolet yhtiön uusista rahoituspäätöksistä (sekä rahassa että kappalemääräisesti laskettuna). Finnfund ei rahoita hiilivoimaloita eikä sellaisia vesivoimahankkeita, joihin liittyy esimerkiksi mittavia väestönsiirtoja aiheuttavia suurpatoja.

Finnfund raportoi säännöllisesti ulkoasiainministeriölle Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) vaatimusten mukaisesti sellaisista hankkeista, jotka ovat merkityksellisiä ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja siihen sopeutumisen kannalta. Finnfund synnyttää toiminnallaan ilmastorahoitukseksi luokiteltuja rahavirtoja ja näin osaltaan täyttää Suomen kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tekemiä rahoituslupauksia.

Yhtiölle on ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella kehitetty kansainvälisten käytäntöjen mukainen kasvihuonekaasupäästöjen (CO2) laskentatyökalu. Siitä on tehty kaksi versiota: yksi uusiutuvan energian hankkeille ja toinen metsätaloushankkeille. Näiden avulla kyetään laskemaan hankkeiden kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (gross emissions) sekä päästöjä vähentävien hankkeiden osalta kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen vähennys (net emission reductions). Laskelmat on tehty soveltuville energia- ja metsähankkeille vuoden 2015 alusta lähtien.

Työkalut on rakennettu soveltaen IPPC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) ja Greenhouse Gas protokollan ohjeistuksia. Lisäksi laskentaperiaatteet noudattavat IFIn (International Financial Institutions) harmonisoituja kasvihuonepäästöjen laskentaohjeistuksia.

Finnfundin portfoliossa oli vuoden 2015 lopussa 160 osin hyvinkin paljon toisistaan poikkeavaa hanketta eri toimialoilla. Tästä hankkeiden heterogeenisuudesta johtuen laskentatyökaluilla ei kyetä arvioimaan kaikkien hankkeiden kasvihuonekaasupäästöjä, ja niiden käyttö on keskitetty kahdelle pääsektorille. Tarkkaa arviota koko hankesalkun kasvihuonekaasupäästöistä tai niiden leikkauksista ei siksi ole saatavilla.

Yhtiön toiminta edellyttää henkilöstön melko runsasta matkustamista kohdemaissa. Tästä syystä lentomatkustaminen on merkittävin yhtiön omasta toiminnasta johtuva kasvihuonepäästöjä synnyttävä tekijä, mutta kokonaisuutena arvioiden ja hankeyhtiöiden aikaansaamaan vaikutukseen verrattuna sitä pidetään merkitykseltään vähäisenä.

Työmatkaliikenteestä johtuvia kasvihuonepäästöjä pyritään hillitsemään kannustamalla henkilöstöä joukkoliikenteen käyttöön tarjoamalla mahdollisuus työsuhdematkalippuun ja osittaiseen etätyöhön.

Vesi, jätteet ja energiansäästö

Yhtiön omasta toiminnasta aiheutuva veden kulutus ja jätteen määrä ovat vähäisiä. Yhtiö kuitenkin pyrkii parantamaan materiaalitehokkuutta omassa toiminnassaan muun muassa vähentämällä toimistopaperin kulutusta tulostamalla kaksipuolisesti, edistämällä asiakirjojen sähköistä hallinnointia ja lajittelemalla jätteet sekä hyödyntämällä energiaa säästäviä toimistolaitteita ja valaistusratkaisuja. Yhtiön tiedossa ei ole, että sen toiminnasta olisi aiheutunut ympäristövahinkoja.

Finnfundin noudattamien kansainvälisten standardien mukaisesti hankeyhtiöiden tulee järjestää toimintansa resurssitehokkaasti siten, että jätteiden syntymistä pyritään ehkäisemään, syntyneet jätteet pyritään kierrättämään ja toimintaa harjoitetaan vettä ja energiaa säästäen.