Rahastojen kautta oman pääoman ehtoisia sijoituksia vaikeimmille markkinoille

Finnfund tukee kehitysmaissa toimivia yrityksiä myös epäsuorasti rahastojen kautta. Taustalla on se, että monissa hauraissa ja köyhimmissä kehitysmaissa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia saada riskiä sietävää, tyypillisesti oman pääoman ehtoista rahoitusta.

Rahastot pystyvät kokoamaan riskirahoitusta ja tarjoamaan muuta tukea, kuten toimialaan tai ympäristökysymyksiin liittyvää osaamista sellaisille hankkeille ja yrityksille, jotka muuten usein jäävät rahoituspalveluiden ulkopuolelle. Siksi rahastosijoituksia pyritäänkin tekemään ennen kaikkea köyhimpiin ja hauraisiin maihin, joissa yrityksillä on haasteita saada kohtuuhintaista rahoitusta.

Vuoden 2016 lopussa 17,5 prosentissa Finnfundin sijoituksista on kanavoitu kehitysmaihin välillisesti rahastojen kautta. Yhteensä Finnfund oli vuoden 2016 loppuessa mukana 42 rahastossa, joihin oli sijoitettuna yhteensä noin 143,7 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 3,4 miljoonaa euroa rahastoa kohti.

Rahastoihin ei tehty lainkaan uusia rahoituspäätöksiä vuonna 2016. Yleensä suurin osa rahastoista, joihin Finnfund on sijoittanut, rahoittaa paikallisia mikro-, pien- ja keskisuuria yrityksiä, joiden rahoittaminen suoraan olisi vaikeaa tai mahdotonta kustannustehokkaasti. Painopiste on rahastoissa, jotka rahoittavat liiketoiminnan laajentamisessa tarvittavia investointeja, joita ei voida toteuttaa ilman rahastojen tarjoamaa rahoitusta.

Rahastosijoituksia tekevät ja hallinnoivat yleensä tiimit, joissa kehittyneiltä markkinoilta hankittu pääomasijoituksen osaaminen yhdistyy paikallisten markkinoiden perusteelliseen tuntemiseen. Rahastoja käyttämällä Finnfund pienentää matalatuloisissa maissa toimimisen riskiä.

Loput Finnfundin rahastosijoituksista on tehty toimialarahastoihin, jotka keskittyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, kestävään metsätalouteen, maataloushankkeisiin tai pienrahoitukseen. Nämä rahastot toimivat tyypillisesti useissa maissa ja välittävät toimialaosaamista yli rajojen.

Finnfundin kanssasijoittajat rahastoissa ovat useimmiten kehitysrahoittajia. Mukana on myös kohdemaiden omia vakuutus- ja eläkeyhtiöitä. Sen sijaan ulkomaiset instituutiosijoittajat tulevat mukaan yleensä vasta, kun näyttöä onnistuneesta sijoitustoiminnasta on saatu. Sitä mukaa kuin aiemmin haastavana pidetty maa tai toimiala kehittyy ja pääomasijoitustoiminta vakiintuu, instituutiosijoittajien kiinnostus rahastoihin kasvaa ja Finnfundin kaltaiset kehitysrahoittajat voivat siirtyä rahoittamaan uusia kohteita, joihin kaupallista rahoitusta ei vielä ole tarpeeksi saatavilla.


Tyypillisesti rahastot perustetaan noin kymmenen vuoden määräajaksi. Yleensä rahasto sijoittaa saamansa varat muutaman ensimmäisen vuoden aikana, minkä jälkeen painopiste siirtyy sijoituskohteiden kehittämiseen ja lopulta irtautumiseen.

Vuonna 2015 rahastojen sijoituskohteilta 182 miljoonaa euroa tuloja kohdemaille

Rahastojen kautta sijoitetut yritykset voivat saada aikaan merkittäviä kehitystuloksia. Esimerkiksi vuonna 2015 Finnfundin rahastojen kautta rahoittamat yritykset maksoivat toimintamaissaan veroja ja maksuja 182 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 osalta tietoja kerätään kevään 2017 aikana.

Useimmat kehitysmaihin sijoittavat rahastot on rekisteröity kansainvälisiin finanssikeskuksiin. Afrikkaan sijoittavat rahastot on yleensä rekisteröity Mauritiukselle. Toinen paljon käytetty rekisteröintimaa on Luxemburg. Rekisteröintimaat ovat läpivirtauspaikkoja, joiden kautta monista eri maista tulevat sijoitukset kanavoidaan varsinaisiin kohdemaihin. Rahastot eivät maksa veroja rekisteröintimaissa, mutta rahastojen sijoituskohteet maksavat veroja kohdemaissa ja sijoittajat kotimaissaan.

Finnfund vastustaa veronkiertoa, korruptiota ja rahanpesua. Finnfund ei saa, eikä halua tukea toiminnallaan aggressiivista verosuunnittelua. Monien muiden kehitysrahoittajien kanssa kannustamme rekisteröintimaita läpinäkyvien pelisääntöjen luomiseen sijoittamalla vain sellaisiin rahastoihin, jotka on rekisteröity OECD:n Global Forumissa sovittuja asteittain tiukkenevia vaatimuksia noudattaviin maihin.

Vuonna 2016 OECD:n Global Forumin listalla olivat seuraavat maat: Andorra, Anguilla, Antigua ja Barbuda, Barbados, Costa Rica, Curacao, Guatemala, Indonesia, Israel, Kazakstan, Libanon, Mikronesia, Nauru, Samoa, Sint Maarten, Trinidad ja Tobago, Turkki ja Vanuatu. Lisäksi listalla olivat 26.7.2016 asti Liberia ja St. Lucia. Listalle lisättiin 26.7.2016 Yhdistyneet Arabiemiraatit. Finnfund ei sijoita yrityksiin tai rahastoihin, jotka ovat rekisteröityneet näihin maihin.


Lue lisää:

Avainluvut

Hankkeiden kehitysvaikutukset
Vastuullisuus
Rahastoihin osallistumisen periaatteet