Toimitusjohtajan katsaus

Jaakko Kangasniemi FinnfundMuutoksentekijä ja kestävän kehityksen vauhdittaja

Vuonna 2016 maailma otti isoja askelia, eteen ja taakse. Ilmastonmuutos eteni ja pohjoisnavalla jäätikkö suli hälyttävästi, mutta vauraimman suurvallan johtoon valittiin presidentti, joka haluaa lisätä kivihiilen käyttöä. Toisaalta kasvihuonekaasujen päästöt eivät enää nousseet ja uusiutuvan energian voittokulku jatkui.

Maailman ihmisten elinolot paranivat keskimäärin edelleen, mutta köyhimmällä mantereella eli Afrikassa kehitys notkahti. Vientihinnat laskivat ja ensimmäisen kerran pariin vuosikymmeneen afrikkalaisten enemmistön tulot eivät kasvaneet. Onneksi notkahdus jäi lyhyeksi, ja vuonna 2017 suunta on taas ylöspäin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä Afrikassa on kasvanut jo lähes kymmenellä vuodella, nopeammin kuin millään muulla mantereella koskaan.

Konfliktit ja kuivuus aiheuttivat vuonna 2016 suurta kärsimystä etenkin Lähi-Idässä ja Afrikan sarvessa, mutta Etiopiaan kuivuus ei tuonut sellaista massiivista nälänhätää kuin pelättiin. Miljoonien etiopialaisten elintaso ja ruokaturva on parantunut viime vuosina kestävämmälle tasolle, josta ei pudota puutteeseen enää niin helposti kuin ennen.

Mistä toimeentuloa kasvavalle väestölle?

Puolet maailman väestöstä on alle 30-vuotiaita. Valtaosa heistä asuu kehittyvissä maissa. Mistä heille löytyy töitä ja toimeentuloa, jolla elättää itsensä ja perheensä? Aikamme suuriin haasteisiin vastaaminen ei onnistu ilman yrityksiä. YK:n jäsenmaiden sopimien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan rahaa ja osaamista myös yksityiseltä sektorilta. Suomessa on kehitetty paljon sellaista puhdasta ja pihiä teknologiaa, jonka avulla kehitysmaiden visaisimpia pulmia voidaan ratkoa ja jonka käyttöä köyhissä maissa Suomi on luvannut edistää. Finnfund on Suomen valtion yksi työkalu, jolla yritysten investointeja ja osaamista mobilisoidaan kehitysmaihin.

Vuonna 2015 käynnistynyt keskustelu Finnfundin lisärahoituksesta ja roolista jatkui. Valtioneuvosto päätti lopulta pitkäaikaisen 130 miljoonan euron lainan myöntämisestä Finnfundille marraskuussa. Sitä ennakoiden teimme viime vuonna yli 150 miljoonan euron sijoituspäätökset. Pelkästään uusiutuvan energian hankkeisiin olemme tehneet yli sadan miljoonan euron edestä sijoituspäätöksiä sen jälkeen, kun hallitus ja eduskunta päättivät vahvistaa resurssejamme vuonna 2015. Monet muutkin sijoituksemme hillitsevät ilmastonmuutosta esimerkiksi säästämällä energiaa tai auttavat köyhiä ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Finnfund panostaa sellaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, joiden avulla pystytään myös parhaiten parantamaan elinoloja kehitysmaissa. Aurinkopaneelista tai tuulivoimalasta saatu sähkövalo on tänä päivänä yleensä myös halvempi ratkaisu kuin sisäilmaa saastuttava öljylamppu, ja se tukee niin lasten koulunkäyntiä kuin aikuisten yritystoimintaa ja työtä perheen elättämiseksi.

Lisää avoimuutta ja vuoropuhelua

Vuonna 2016 Finnfundin hankkeisiin ja toimintaan kohdistui aiempaa enemmän kiinnostusta ja myös arvostelua. Moni sellainen, joka ei ole aiemmin tuntenut Finnfundin tai kehitysrahoituslaitosten toimintaa, on nyt kiinnostunut Finnfundista. Tämä on meille tärkeä mahdollisuus.

Finnfund pyrkiikin lisäämään edelleen avoimuutta yhtiön toiminnasta sekä keskustelua eri sidosryhmien kuten kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla. Esimerkki tästä on syyskuussa käyttöön otettu uusi tiedonantopolitiikka. Sen myötä kaikkien uusien sijoitusten sopimuksissa sovitaan tietojen julkaisemisesta entistä laajemmin.

Puhdasta energiaa, työpaikkoja ja mikrorahoitusta

Vuonna 2016 nähtiin monia onnistuneita hankkeita. Yhtiön historian suurin panostus, Turkana-järven tuulivoimahanke Keniassa, pysyi aikataulussa ja budjetissa. Afrikan suurimman tuulipuiston kaikki turbiinit saatiin pystyyn alkuvuonna 2017, ja kunhan Kenian valtion vastuulla oleva voimalinja valmistuu, miljoonat köyhät kenialaiset saavat puhdasta ja edullista sähköä.

Verkkoon sähköä tuottavien tuuli- ja aurinkopuistojen lisäksi Finnfund rahoittaa välillisesti myös pienen mittakaavan ratkaisuja, joissa katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä yksittäisten kotitalouksien tai esimerkiksi koulujen ja klinikoiden tarpeisiin. Ruandasta ja Tansaniasta Keniaan toimintaansa laajentavan Mobisolin valttina on ajaa osamaksukaupan kustannukset alas matkapuhelimilla tapahtuvan maksamisen kautta.

Vuonna 2016 Finnfund lähti myös mukaan rahoittamaan suomalais-kenialaista Fuzua, jonka mobiilipalvelu auttaa työnhakijoita ja työnantajia kohtaamaan Nairobissa. Pelkästään Afrikan työmarkkinoille tulee yli 120 miljoonaa uutta työnhakijaa tällä vuosikymmenellä.

Aasiassa Finnfund panosti esimerkiksi pienrahoitukseen Kambodžassa. Myönsimme lainan Prasacille, joka tarjoaa pankkipalveluita erityisesti naisten pyörittämille pienille ja keskisuurille yrityksille, kuten maatiloille ja kaupoille.

Hankkeissa nähtiin myös takaisku, kun tilanne hondurasilaisessa Agua Zarca -vesivoimahankkeessa kärjistyi. Hankkeen epäiltiin kytkeytyvän kansainvälisesti arvostetun ympäristöaktivistin Berta Cacéresin murhaan. Finnfund tuomitsi jyrkästi väkivallan ja vaati murhan selvittämistä. Valitettavasti murhan tutkinta on tätä kirjoittaessani edelleen kesken.

Finnfund on rahoittanut useita onnistuneita hankkeita Hondurasissa vuosien saatossa. Tässä hankkeessa tilanne kuitenkin muuttui poikkeuksellisesti niin, että ilmoitimme yhdessä hankkeen päärahoittajan, hollantilaisen FMO:n kanssa hakevamme vastuullista irtautumista hankkeesta. Tämä työ on edelleen käynnissä.

Painopiste köyhimpiin ja hauraisiin maihin

Finnfundin tehtävänä on muiden kehitysrahoittajien tavoin toimia vaikeissakin paikoissa, ja ottaa taloudellisesti ja toiminnallisesti riskejä, joita kaupalliset rahoittajat eivät vielä ota riittävästi. Mobilisoimme uusia rahavirtoja kestävän kehityksen edistämiseen. Edellytämme hankkeilta vastuullisuutta niin ympäristön, ihmisten kuin talouden näkökulmasta. Haemme asiakkaiksemme yrityksiä, jotka usein ovat jo tiennäyttäjiä toimialallaan ja haluavat meidän avullamme pyrkiä vielä parempaan. Samalla vivutamme usein koko toimialaa ja ympäröivää yhteiskuntaakin kestävämmäksi. Tämä ei ole helppoa, mutta se on meidän työtämme. Meidän tehtävänämme on olla muutoksentekijä ja muutoksen mahdollistaja.

Tämä tulee korostumaan, kun Finnfundin painopiste siirtyy entistä voimakkaammin köyhimpiin ja hauraisiin maihin. Vuonna 2016 uusista sijoituspäätöksistä 82 prosenttia tehtiin alemman keskitulotason ja sitä köyhempiin maihin. Kuten aiemminkin, valtion lisärahoitus mahdollisti kasvun, mutta enimmäkseen maksatuksiin käytettiin hankkeista palautuvaa rahaa ja sen tuottoa sekä lainarahaa markkinoilta.

Meidän vastuullamme on tehdä asiat niin hyvin kuin voimme niillä työkaluilla, joita meillä on käytössämme. Vastuullamme on myös kehittyä ja kehittää toimintaamme jatkuvasti. Vuonna 2016 tämä tarkoitti esimerkiksi hankkeiden valmisteluprosessin tehostamista, kohdemaiden poliittisten riskien ennakoinnin kehittämistä sekä ihmisoikeusarvioinnin kehittämistä vastaamaan entistä suoremmin YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. Rahoittamalla taloudellisesti kannattavia ja vastuullisia hankkeita lisäämme resursseja, jotka kiertävät edelleen uusiin hankkeisiin.

Kiitän Finnfundin asiakkaita, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta vuonna 2016.

Jaakko Kangasniemi 
toimitusjohtaja