Tilinpäätös

Photo: Shutterstock
 

Toimintakertomus vuodelta 2017

Tehtävä ja strategia 

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND), on valtioenemmistöinen erityisrahoitusyhtiö, joka kuuluu ulkoministeriön hallinnonalaan toteuttaen kehityspoliittista erityistehtävää. Yhtiön tarkoituksena on edistää kohdemaidensa taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla yksityisen sektorin hankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Finnfund on kaupallista rahoitusta täydentävä riski-rahoittaja, joka toimii itsekannattavasti. Finnfund kohdistaa pääosan rahoituksestaan matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin, rakentaa siltoja suomalaisen osaamisen ja kehitysmaiden tarpeiden välille ja panostaa katalysoimiensa kehitysvaikutusten kasvattamiseen.

Finnfundilla on takanaan voimakkaan kasvun jakso, jonka aikana hankevolyymi, sijoitusomaisuus ja henkilökunnan määrä ovat kasvaneet voimakkaasti osin valtion vuonna 2016 myöntämän 130 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan mahdollistamana. Myös julkinen mielenkiinto Finnfundia ja sen toimintaa kohtaan on lisääntynyt kasvun myötä edelleen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Vuonna 2017 Finnfundille valmisteltiin aina vuoteen 2025 ulottuva pitkän aikavälin strategia, vaikuttavuuden edelläkävijäksi, tukemaan aikaisempaa suuremman ja tunnetumman organisaation johdonmukaista kehitystä ja kasvua tulevina vuosina.

Strategiaprosessin yhteydessä määriteltiin yhtiön missio, visio ja keskeiset haasteet, läpimurrot, jotka tulee voittaa vision saavuttamiseksi. Finnfundin visiona on saavuttaa arvostetun kumppanin ja vaikuttavuuden edelläkävijän asema eurooppalaisessa kehitysrahoituksessa vuoden 2025 loppuun mennessä. Vision saavuttamiseksi Finnfundin on kasvatettava toimintansa vaikuttavuutta, huolehdittava maineestaan, laajennettava rahoituspohjaansa ja uudistettava työskentelykulttuuriaan.

Finnfundin strategia 2018-2025

 

Strategiassa pehmorahalla tarkoitetaan julkisista varoista lahjamuotoisesti myönnettävää rahoitusta tai tukea esimerkiksi hankevalmisteluun tai kehitysvaikutusten vahvistamiseen. 

Rahoitus ja investointitoiminta

Vuosi 2017 oli hankevalmistelun osalta ennätysvuosi ja toinen perättäinen vahvan kasvun vuosi Finnfundille. Finnfundin salkku kasvoi edelleen vuotta aikaisemmasta. Myös yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa tiivistyi, ja suomalaisia nähtiin teknologiatoimittajina tai yhteistyökumppaneina hankkeissa. Rahastohankkeisiin neuvoteltiin suomalaisille yrityksille oikeus tarjota tuotteitaan rahastojen kohdeyhtiöiden investointeihin. Suurin osa Finnfundin uusista rahoituspäätöksistä kohdistui kehitysvaikutuksiltaan erinomaisiin, myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja köyhyyden vähentämiseen vaikuttaviin hankkeisiin erityisesti uusiutuvan energian toimialalla sekä rahoitus- ja metsäsektoreilla.

Vuonna 2017 uusia rahoituspäätöksiä tehtiin 29 kappaletta (21 kappaletta vuonna 2016), euromääräisesti yhteensä 201 miljoonaa euroa (152 miljoonaa euroa). Rahoituspäätösten kohdentuminen eri tulotasoluokkiin on esitetty alla olevassa taulukossa. 

Tulotaso kpl % milj.
euroa
%
Vähiten kehittyneet maat 8 28 39,4 20
Matalatuloiset maat 4 14 27,9 14
Alemman keskitulotason maat 13 45 110,8 55
Ylemmän keskitulotason maat 3 10 20,3 10
Venäjä 1 3 2,0 1
Yhteensä 29 100 200,5 100

 

Suurin osa, 18 kappaletta (14), tehdyistä rahoituspäätöksistä oli investointilainoja, joiden osuus päätösten euromäärästä oli noin 62 % (80 %).

Päätökseen viedyistä hankkeista osakepääomasijoituksia tai näitä lähellä olevia välirahoitussijoituksia oli kappalemääräisesti hieman edellisvuotta vähemmän, eli 7 kappaletta (8). Euromääräisesti tarkasteltuna näiden osuus oli kuitenkin edellisvuotta suurempi eli 24 % (20 %). Sijoituspäätöksiä uusiin rahastoihin tehtiin neljä, joista yksi peruuntui. Lisäksi päätettiin lisärahoituksesta yhteen olemassa olevaan rahastoon, jossa Finnfund jo ennestään on sijoittajana.

Pääosa rahoituspäätöksistä sekä kappale- että euromääräisesti kohdistui joko Afrikkaan 9 (9) tai Aasiaan 8 (7). Myös euromääräisesti tarkasteltuna Afrikka oli suosituin kohdealue 31 %:n (21 %) osuudella rahoituksesta. Aasian euromääräinen osuus putosi edellisestä vuodesta ja oli 28 % (41 %) päätösten kokonaiseuromäärästä. Hankkeet jakaantuivat tasaisesti eri maihin, kolme päätöstä tehtiin Egyptiin (ei päätöksiä 2016) ja kaksi Myanmariin (ei päätöksiä 2016) ja Vietnamiin (yksi päätös 2016) muiden maiden päätösmäärän jäädessä yhteen.

Maksatusten määrä kasvoi 114 miljoonaan euroon edellisen vuoden 81 miljoonasta eurosta ja oli selvästi Finnfundin tähänastisen historian suurin. Maksatuksista 66 miljoonaa euroa (34 miljoonaa euroa) kohdistui matalan tulotason tai vähiten kehittyneisiin maihin, 15 miljoonaa euroa (42 miljoonaa euroa) alemman keskitulotason maihin ja 33 miljoonaa euroa (5 miljoonaa euroa) ylemmän keskitulotason maihin.


Tilikauden 2017 maksatuksista 21,7 miljoonaa euroa (22,7 miljoonaa euroa) lukeutuu Suomen valtion viralliseksi kehitysavuksi, ODA:ksi (Official development assistance, ODA).

Finnfund on aktiivisesti mukana vuonna 2004 perustetussa eurooppalaisten kehitysrahoittajien (EDFI, European Development Finance Institutions) ja Euroopan investointipankin yhteisrahoitusyhtiö European Financing Partnersissa (EFP) sekä samojen toimijoiden ja ranskalaisen kehitysrahoittaja AfD:n vuonna 2011 perustamassa Interact Climate Change Facilityssä (ICCF). ICCF sijoittaa ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuusprojekteihin.

Maksamattomien investointisitoumusten määrä oli vuoden 2017 lopussa 178 miljoonaa euroa (147 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi oli 98 miljoonan euron edestä investointipäätöksiä, jotka eivät olleet vielä edenneet sopimusvaiheeseen (108 miljoonaa euroa).

Kehittäminen ja painopisteet

Yhteistyö muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien (EDFI) kanssa jatkui aiempien vuosien tapaan sekä hankkeiden että yhtenäisten toimintamenetelmien kehittämisen kautta. Ihmisoikeuksien tarkastelun osuutta osana ympäristö- ja yhteiskuntavastuuanalyysiä vahvistettiin ja tässä työssä Finnfund on edelläkävijä kehitysrahoittajien joukossa. Kaikki uusiin suoriin sijoituksiin kohdistuvat päätösesitykset arvioitiin käyttäen edellisenä vuonna kehitettyä matriisityökalua. Tavoitteena on varmistaa, että eri ihmisoikeusnäkökohdat otetaan kunnolla huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä. Kesällä käynnistettiin projekti ihmisoikeusasioihin liittyvän osaamisen kasvattamiseksi edelleen, prosessin parantamiseksi ja työkalujen luomiseksi rahasto- ja rahoituslaitossijoituksia varten. Hankkeiden arvioitujen kehitysvaikutusten määrittämiseksi jo hankkeiden esiselvitysvaiheessa luotua työkalua pilotoitiin ja sen käyttöä varten laadittiin vertailulaskelmia. Poliittisten riskien ja julkisuusriskien arviointi otettiin osaksi kaikkien sijoitusesitysten arviointia.

Osana kehitysvaikutusten arviointien vahvistamista keskeisille toimialoille kehitettiin muutosteoriat eli kirjoitettiin auki ne vaikutusmekanismit, joiden kautta hankkeilla pyritään saamaan aikaan haluttuja kehitysvaikutuksia. Nämä muutosteoriat toimivat investointien kehitysvaikutusten seurannan ja arvioinnin perustana. Lisäksi vuonna 2017 käynnistyi kaksi vaikuttavuusarviointia: Finnfundin uusiutuvan energian hankkeiden vaikutus työllisyyteen ja talouskasvuun Hondurasissa sekä Lake Turkana Wind Powerin rakennusvaiheen vaikutukset lähiympäristöön.


 Vuonna 2017 Finnfundin hankkeisiin ja toimintaan kohdistui edellisen vuoden tavoin kiinnostusta ja myös arvostelua. Finnfund lisäsikin aktiivisesti keskustelua eri sidosryhmien kuten kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla samoin kuin avoimuutta yhtiön toiminnasta ja tuloksista. Myös tätä työtä jatketaan kuluvana vuonna.

Vuonna 2017 Finnfundille valmisteltiin julkinen veropolitiikka, joka vahvistettiin ja otettiin käyttöön vuoden 2017 lopulla. Veropolitiikan valmistelun yhteydessä kuultiin kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä muita keskeisiä sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Valmisteluprosessin yhteydessä koko henkilöstölle ja hallintoelinten jäsenille tarjottiin koulutusta kansainvälisen verotukseen, verorakenteisiin ja niiden haasteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuoden 2017 lopussa toteutettiin organisaatiouudistus, jossa sijoitusesitysten valmistelu ja olemassa olevien sijoitusten hoito yhdistettiin investointijohtajan alaisuuteen ja riskienhallinta ja vaikuttavuus näistä vastaavan johtajan alaisuuteen.
Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma siirrettiin hallintojohtajan alaisuuteen syyskaudella 2017.

Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla käynnistyi esimiesten valmennusohjelma, jolla esimiesten johtamisvalmiuksia pyritään kehittämään ja johtamisen ja esimiestyön tasalaatuisuutta parantamaan.

Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma

Finnfund hallinnoi ulkoministeriön rahoittamaa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa sopimusperusteisesti vuosina 2016‒2018 ja mahdollisesti optiovuosina 2019‒2021.

Finnpartnershipin toimintaa ja organisaatiota kehitettiin voimakkaasti vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Ohjelman uudet www-sivut otettiin käyttöön ja liikekumppanuustukiasiakkaille kehitettyä ja erinomaisen vastaanoton saanutta hakemustyöpajakonseptia kehitettiin edelleen antamaan laajemmin tietoa ja valmiuksia suomalaisyrityksille, jotta nämä voivat olla omalta osaltaan rakentamassa kestävää kehitystä ja samalla löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Finnpartnership tarjoaa rahoitusta, kontakteja ja neuvoja, joilla voi kartoittaa liiketoiminnan mahdollisuuksia kehitysmaissa. Liikekumppanuustuki on taloudellinen avustus liiketoiminnan mahdollisuuksien selvittämiseksi. Finnpartnership-rahoitus toimii myös ensikosketuksena ja oppimisprosessina laajemmin kansainvälisesti tarjolla olevaan ODA-rahoitukseen sekä vaikuttavuussijoittajiin. Matchmaking yhdistää suomalaiset ja kehitysmaiden toimijat. Palvelut on tarkoitettu yritysten, oppilaitosten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden käyttöön.

Vuonna 2017 käsiteltiin 163 (122) liikekumppanuustukihakemusta. Myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin 121 kappaletta (91). Myönnetty kokonaistuki oli 5,4 miljoonaa euroa (4,5 miljoonaa euroa).

Liikekumppanuustukea maksettiin 106 (97) hankkeeseen yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa).

Matchmaking-palveluun tuli vuonna 2017 kohdemaista yhteensä 230 uutta yritystä (237). Vuonna 2017 yhteensä 88 kehitysmaayritystä (98) löysi suomalaisen kumppanin palvelun avulla.

Riskienhallinta

Finnfundin johtokunnan tehtävänä on vahvistaa riskienhallinnan periaatteet ja siinä käytettävät välineet. Yhtiön toimiva johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta johtokunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön varain- ja riskienhallintaa koskeva ohjeistus arvioidaan vuosittain. Vuoden 2017 aikana toimintaa ohjaaviin periaatteisiin ei tehty oleellisia muutoksia.

Varain- ja riskienhallinnan tavoitteena on pienentää markkinariskeistä, etupäässä korkojen ja valuuttakurssien muutoksista, aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia Finnfundin tulokseen sekä varmistaa riittävä maksuvalmius.

Yhtiön toiminta on tavanomaista rahoituslaitostoimintaa riskialttiimpaa. Rahoitus- ja likviditeettiriskien hallinta muodostuu riskien tunnistamisesta, riskien suojaamisesta ja raportoinnista yhtiön hallintoelimille.

Keskeinen hankeriskien arvioinnin ja seurannan väline on Finnfundin kehittämä hankkeiden riskiluokitusjärjestelmä, joka on ollut käytössä vuodesta 2005. Kaikki Finnfundin sijoitussalkussa olevat hankkeet riskiluokitetaan vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin, jos riskitason arvioidaan muuttuneen. Riskiluokituksen heikkeneminen johtaa hankkeen tasearvon alentumiseen. Tunnistettujen riskihankkeiden kehitystä seurataan tarkasti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin Finnfundin riskien pienentämiseksi.

Finnfundilla oli käytettävissään vuosina 2012‒2015 erityisriskirahoitusinstrumentti, joka perustui valtioneuvoston hyväksymään tappionkorvaussitoumukseen. Sen nojalla valtio on sitoutunut korvaamaan Finnfundille enintään 60 % erityisriskirahoituksen piiriin sitoumuksen voimassaoloaikana otetuista hankkeista aiheutuvista luotto- ja sijoitustappioista.

Erityisriskirahoituksen piiriin järjestelyn voimassaoloaikana hyväksytyt hankkeet ovat valtion riskinjaon piirissä takaisinmaksuunsa tai Finnfundin irtautumiseen saakka. Vuoden 2017 lopussa erityisriskirahoituksen piirissä on hankkeita yhteensä 87,7 miljoonaa euron edestä. Näihin liittyvästä riskistä valtion osuus on enintään 50 miljoonaa euroa eli 57 %. Tappionkorvaussitoumuksen nojalla korvausta voidaan hakea enintään 5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2017 loppuun mennessä korvauksia ei ole haettu.

Korko- ja valuuttariskien osalta periaate on, että ne tunnistetaan ja niiltä suojaudutaan. Valuuttatermiineillä sekä koron- että valuutanvaihtosopimuksilla suojataan Finnfundin myöntämien sijoituslainojen synnyttämiä valuutta- ja korkoriskejä. Korkojohdannaisilla suojataan sijoituslainoista syntyvää korkoriskiä silloin, kun sijoituslainojen korkoperusta poikkeaa Finnfundin oman varainhankinnan korkoperustasta.

Finnfund käyttää vastapuolinaan johdannaissopimuksissa vakavaraisia pohjoismaisia pankkeja.

Osakepääoma- ja rahastosijoituksiin liittyvien valuuttariskien hallitseminen on vaikeampaa. Yleisperiaatteena on, että tapauskohtaisesti katetaan sellaiset valuuttapositiot, jotka ovat varmoja tai vähintään todennäköisiä ja joiden suojaaminen on mahdollista saavutettavaan hyötyyn nähden kohtuullisin kustannuksin.

Finnfund ylläpitää ennustettuun maksatusvolyymiin nähden riittävää likviditeettiä likviditeettiriskin hallitsemiseksi. Finnfundilla on käytettävissään 100 miljoonan euron komittoitu luottolimiitti ja komittoimattomia luottolimittejä pohjoismaisissa pankeissa sekä vuonna 2010 perustettu yritystodistusohjelma, jota vuonna 2017 kasvatettiin 100 miljoonasta eurosta 300 miljoonaan euroon. Pankkien luottolimiitit eivät olleet lainkaan käytössä vuoden 2017 lopussa.

Vuoden 2017 lopussa yritystodistusohjelman kautta oli liikkeeseen laskettuna yritystodistuksia yhteensä 7 miljoonaa euroa.

Luotonottoon liittyvää jälleenrahoitusriskiä hallitaan pyrkimällä ylläpitämään riittävän laajaa rahoittajaryhmää sekä monipuolista instrumenttivalikoimaa. Lisäksi tavoitteena on, että luotonotosta vähintään puolet on pitkäaikaista. Kertomusvuoden lopussa taseen korollisten velkojen keskimääräinen jäljellä oleva laina-aika oli 3,1 (2,1) vuotta, jos valtiolta saatua vaihtovelkakirjalainaa ei oteta mukaan laskelmaan, ja 4,2 vuotta, jos valtion lainan nostettu osuus on mukana.

Vuonna 2016 Suomen valtio myönsi Finnfundille 130 miljoonan euron yhtiön muulle velalle alisteisen vaihtovelkakirjalainan 40 vuodeksi. Lainasta on nostettu tilikauden päättyessä 10 miljoonaa euroa. Lainan loppuosa käytetään jo tehtyjen sijoituspäätösten maksatuksiin ja se nostetaan kokonaisuudessaan vuoden 2018 aikana.

Yhtiö ylläpitää jatkuvia toimenpiteitä tietoturvariskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja torjumiseksi. Avainhenkilöriskeiltä pyritään suojautumaan pitämällä yllä avainhenkilöiden jatkuvaa sijais- ja seuraajasuunnitelmaa.

Tulos ja tase

Tulos vuodelta 2017 oli noin 2,0 miljoonaa euroa voitollinen (noin 0,3 miljoonaa euroa). Tulos oli selvästi edellisvuotta vahvempi ja vastaa budjetoitua tasoa. Tulosbudjetin toteutumiseen vaikutti ratkaisevasti kaksi loppuvuoteen ajoittunutta voitollista irtautumista.

Toiminnallinen tulos on esitetty alla olevassa taulukossa. Rahoitustoiminnan kate muodostui 16,0 miljoonaksi euroksi (14,2 miljoonaa euroa) ja tulos ennen arvostuseriä, myyntejä ja veroja oli 5,7 miljoonaa euroa (5,2 miljoonaa euroa).

Toiminnallinen tulos, 1000 euroa 2017  2016 Muutos
euroa
Muutos
%
Rahoitustuotot 24 580 19 306 5 274 27
Rahoituskulut -8 568 -5 146 -3 422 66
Rahoitustoiminnan kate 16 012  14 160 1 852 13
Liiketoiminnan muut tuotot 1 538 1 600 -62 -4
Hallinto, poistot ja muut kulut -11 838 -10 578 -1 260 12
Tulos ennen arvostuseriä, myyntejä ja veroja 5 712  5 182 530 10
Arvostuserät ja myynnit -3 147 -4 824 1 677 -35
Tuloverot -572 -18 -554 3 078
Tulos 1 993  340 1 653 486

 

Tuotot

Toiminnan luonteesta johtuen Finnfundin vuotuiset tuotot vaihtelevat tuntuvasti.


Osinkotuotot olivat 6,2 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa) ja niitä kirjattiin kuudesta yhtiöstä.

Sijoituslainojen korkotuotot olivat 13,2 miljoonaa euroa (9,9 miljoonaa euroa) ja muut korkotuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa). Yhteensä korkotuottoja kertyi 13,4 miljoonaa euroa (10,2 miljoonaa euroa). Muut korkotuotot muodostuvat pääasiallisesti likvidivarojen korkotuotoista.

Muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista olivat yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (6,7 miljoonaa euroa), ja ne muodostuivat rahastosijoitusten tuotoista. Sijoitusten myyntivoittoja tuloutui kertomusvuonna 11,9 miljoonaa euroa (ei myyntivoittoja vuonna 2016).

Muut rahoitustuotot ilman kurssivoittoja olivat 2,6 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa) ja ne muodostuivat pääasiassa järjestelypalkkioista, sitoumusmaksuista ja muista rahoituspalkkioista.

Sijoitustoiminnan tuotot ennen veroja olivat yhteensä 36,5 milj. euroa (19,3 miljoonaa euroa).

Valuuttakurssivoitot olivat 31,0 miljoonaa euroa (11,0 miljoonaa euroa) ja -tappiot 32 miljoonaa euroa (10,6 milj. euroa). Tuloutunut kurssiero oli 1,0 miljoonaa euroa negatiivinen.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa) ja ne muodostuvat Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman hallinnoinnista saaduista palkkioista ja muista palkkiotuotoista.

Arvonalentumistappiokirjaukset

Uusia yksilöllisiä arvonalentumistappiokirjauksia tehtiin 14,7 miljoonaa euroa (11,4 miljoonaa euroa), joka on noin 3,7 % sijoitusomaisuuden tasearvosta kertomusvuoden lopussa (3,2 %).

Vuonna 2017 palautui aikaisemmin tehtyjä yksilöllisiä arvonalentumistappiokirjauksia 5,5 miljoonaa euroa (12,4 miljoonaa euroa). Nämä kohdistuivat pääasiassa tilinpäätöksessä lopulliseksi tappioksi kirjattuihin sijoituksiin, joista aikaisemmin oli kirjattu arvonalentumistappiokirjauksia.

Arvonalennusten nettomääräinen tulosvaikutus oli noin 9,2 miljoonaa euroa negatiivinen (1,0 miljoonaa euroa positiivinen).

Kulut

Korkokulut olivat 1,6 miljoonaa euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta (1,3 miljoonaa euroa). Kasvu johtui sekä USD-korkojen noususta että kasvaneesta velan määrästä. Korkokulut kohdistuvat sekä USD- että euromääräiseen velanottoon.

Muut rahoituskulut olivat 6,0 miljoonaa euroa (3,9 miljoonaa euroa), mihin sisältyy rahastosijoituksiin liittyviä hallinnointipalkkioita 2,6 miljoonaa euroa (2,8 miljoonaa euroa). Muihin rahoituskuluihin on myös kirjattu johdannaisista realisoituneita kuluja 2,3 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa).

Sijoitus- ja myyntitappioita kirjattiin 5,8 miljoonaa euroa (5,8 miljoonaa euroa), mikä kohdistuu aikaisemmin arvonalennuskirjattuihin eriin.

Toimintakulut olivat yhteensä 11,8 miljoonaa euroa (10,6 miljoonaa euroa). Kustannusten nousu muodostuu useista eristä, jotka liittyvät toiminnan volyymin kasvuun ja olivat siten ennalta suunniteltuja.

Tuloslaskelmaan merkityt verot, 0,6 miljoonaa euroa (0,018 miljoonaa euroa) muodostuvat sekä sijoitusten kohdemaihin maksetuista myyntivoittoveroista että työkorvauksiin ja osinkoihin kohdistuneista lähdeveroista.

Tase

Taseen loppusumma oli kertomusvuoden lopussa 464,0 miljoonaa euroa (406,0 miljoonaa euroa).

Sijoitusomaisuuden tasearvo oli kertomusvuoden lopussa 393,3 miljoonaa euroa (356,3 miljoonaa euroa). Sijoitusomaisuuden kasvua hidasti USD:n kurssin heikentyminen.

Lainojen (mukaan lukien pääomalainat ja muut välimuotoinstrumentit) osuus sijoitusomaisuudesta oli 221,5 miljoonaa euroa (193,3 miljoonaa euroa) eli 56,3 % (54,3 %), osakepääomasijoitusten 105,1 miljoonaa euroa (93,2 miljoonaa euroa) eli 26,7 % (26,1 %) ja rahastosijoitusten 66,7 miljoonaa euroa (69,8 miljoonaa euroa) eli 17,0 % (19,6 %).

Likviditeetin määrä oli kertomusvuoden lopussa noin 45,8 miljoonaa euroa (44,6 miljoonaa euroa). Likviditeetti on sijoitettu kotimaisiin pankkitalletuksiin ja rahamarkkinainstrumentteihin varain- ja riskienhallintaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti.

Tilikauden päättyessä yhtiön omat varat (osakepääoma ja vapaa oma pääoma) olivat yhteensä 244,1 milj. euroa (232,9 miljoonaa euroa) eli 53 % taseen loppusummasta (57 %). Oma pääoma on alentunut 0,8 miljoonaa euroa edellisenä vuonna tehtyjen rahastokirjausten oikaisujen johdosta.

Vuonna 2017 yhtiö toteutti yhden osakeannin. Osakeannissa vanhoille osakkaille tarjottiin merkittäväksi niiden omistusosuuksien suhteessa uusia osakkeita enintään 62 961 kappaletta 170 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Osakkeiden merkintäaika oli 26.4.2017-5.6.2017. Osakeannin seurauksena osakepääomaa korotettiin 9 999 910 eurolla, mikä vastasi Suomen valtion merkintäosuutta. Päätöksen nojalla annettiin 58 823 uutta osaketta. Finnvera Oyj ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK eivät merkinneet niille tarjottuja uusia osakkeita.

Kertomusvuoden päättyessä yhtiön rekisteröity osakepääoma oli 176 989 040 euroa jakaantuen 1 041 112 osakkeeseen, joista Suomen valtio omisti 976 542 osaketta (93,8 %), Finnvera Oyj 63 349 osaketta (6,1 %) ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1 221 osaketta (0,1 %).

Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 170 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Yhtiön osakkeista on aina vähintään 51 % oltava Suomen valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa. Yhtiö ei jaa varojaan osinkona tai vapaan oman pääoman rahastosta eikä myöskään hanki tai lunasta omia osakkeitaan.

Vuoden 2016 lopulla Finnfund allekirjoitti Valtiokonttorin kanssa sopimuksen 130 miljoonaa euron alisteisesta vaihtovelkakirjalainasta. Laina-aika on 40 vuotta, joista 10 ensimmäistä on lyhennysvapaita. Lainan korko on ensimmäisten viiden vuoden ajan 0,5 % per annum. Tämän jälkeen valtiolla on oikeus näin halutessaan tarkistaa korkoa. Valtiolla on myös oikeus halutessaan konvertoida laina kokonaan tai osittain Finnfundin osakepääomaksi.

Valtio voi kuitata saatavansa yhtiöltä joko kokonaan tai osin merkitsemällä yhtiön uusia osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että 170,00 euroa velan pääomaa oikeuttaa yhteen osakkeeseen. Valtio voi merkitä enintään 764 705 yhtiön osaketta. Merkintähinta vastaa yhtiön osakkeen kirjanpidollista vasta-arvoa ja se merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Kertomusvuoden lopussa yhtiön pitkäaikaiset korolliset velat olivat 149,7 miljoonaa euroa (103,1 miljoonaa euroa) ja lyhytaikaiset 63,7 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa), yhteensä 213,4 miljoonaa euroa (163,4 miljoonaa euroa).

Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin sisältyy kesällä 2017 liikkeeseen laskettu 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina sekä 10 miljoonaa euroa valtion myöntämästä pitkäaikaisesta 130 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainasta. Muilta osin pitkäaikaiset korolliset velat ovat USD-määräisiä ja niillä jälleenrahoitetaan Finnfundin USD-määräistä luotonantoa.

Pitkäaikaisten velkojen osuus kaikista rahoitusveloista oli kertomusvuoden lopussa noin 70 % (60 %).

Vuoden 2017 lopussa yhtiöllä ei ollut takausvastuita (0,0 miljoonaa euroa).

Tunnusluvut

   2017 2016 2015
Rahoitustuotot yhteensä, miljoonaa euroa 67,4 29,9 36,9
Tulos, miljoonaa euroa 2,0 0,3 5,1
Oman pääoman tuotto, % 0,8 0,1 2,0
Omavaraisuusaste, % 52,6 57,4 66,5

Laskentakaavat:
Oman pääoman tuotto =            Tulos          x 100 %
                                            Oma pääoma

Omavaraisuusaste =                  Oma pääoma                         x 100 %
                                  Taseen loppusumma – saadut ennakot 

Hallinto ja henkilöstö

Vuonna 2017 hallintoneuvosto kokoontui 6 kertaa, johtokunta 14 kertaa ja johtokunnan tarkastusvaliokunta 3 kertaa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.4.2017 käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 §:ssä mainitut asiat ja johtokunnan ehdotus yhtiön osakepääoman korottamiseksi.

Yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston jäseniksi kaudelle 2017−2020 johtaja Seppo Kallion, kansanedustaja Johanna Karimäen, kansanedustaja Riitta Myllerin ja kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen.

Yhtiökokous valitsi johtokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt:


Hallitusammattilainen Ritva Laukkanen, puheenjohtaja
Suurlähettiläs, johtava asiantuntija, kauppa ja kehitys Sinikka Antila, varapuheenjohtaja
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén
Apulaisosastopäällikkö Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos
Partner Pirita Mikkanen
CEO Lars-Erik Schöring
Finanssineuvos Anne af Ursin
Talousjohtaja Tuula Ylhäinen

Johtokunnan jäsenillä ei ole varajäseniä.

Johtokunnalla on tarkastusvaliokunta, jonka jäseniä ovat olleet 23.5.2017 alkaen:

Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén, puheenjohtaja
Talousjohtaja Tuula Ylhäinen
Partner Pirita Mikkanen

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Deloitte Oy, tilintarkastusyhteisö, vastuunalaisena tilintarkastajana Anu Servo, KHT, JHT.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut tohtori Jaakko Kangasniemi (Ph.D., Agricultural Economics).

Yhtiön palveluksessa oli kertomusvuonna keskimäärin 71 henkilöä (60 henkilöä vuonna 2016). Vuoden lopussa työsopimussuhteessa olevan henkilöstön määrä oli 76 (64), joista 70 (61) oli kokopäivätoimisia. Henkilöstöstä oli naisia 52 ja miehiä 24.

Henkilökunnalle maksettujen palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä vuosina 2015–2017 ilmenee seuraavasta taulukosta.

   2017 2016 2015
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin 71 60 56
Tilikauden palkat ja palkkiot, 1000 euroa 6 131 4 784 4 462


Tilinpäätökseen on tehty tilikaudella 2017 ansaittuja kannustinpalkkioita koskeva varaus, joka vastaa 8,2 % palkkakustannuksista (5,1 %). Vuonna 2017 kannus­tinpalkkion määrä riippui osittain yhtiötasoisten ja toimintokohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta ja osittain henkilökohtaisesta suorituksesta.

Johtokunta päättää kannustinpalkkiojärjestelmästä ja sen keskeisistä ehdoista vuosittain. Yhtiön palkitsemisessa noudatetaan valtionyhtiöitä koskevaa palkitse­misohjetta.

Näkymät vuodelle 2018

Omistajaohjaustavoitteiden mukaisesti kolme neljännestä hankevalmistelusta kohdistetaan alemman keskitulotason ja sitä köyhempiin maihin. Noin puolet hankevalmistelusta kohdistuu matalatuloisiin maihin ja myös hauraisiin maihin sijoittuviin hankkeisiin panostetaan.

Valmisteluun otetaan vain hankkeita, joilla on myönteisiä kehitysvaikutuksia, joiden toteutumiseen Finnfundin osallistuminen voi tuoda lisäarvoa. Erityisesti hankkeissa, joissa Finnfundin rooli on merkittävä, hankkeiden due diligence -selvityksiin panostetaan jatkossa enemmän. Poliittisen kontekstin ja julkisuus­riskien arviointiin panostetaan aiempaa huolellisemmin.

Yhtiö painottaa edelleen hankkeita, joissa hillitään ilmastonmuutosta, paran­netaan ympäristön tilaa ja kohennetaan köyhien ihmisten elinoloja suomalaisen osaamisen avulla. Keskeisiä toimialoja ovat jatkossakin uusiutuva energia ja kestävä metsätalous. Valmisteltavana on kehitysvaikutuksiltaan merkittäviä hankeaihioita, joista osa sijaitsee äärimmäisen köyhissä tai hauraissa maissa.

Eduskunnan ja valtioneuvoston päätöksen mukaisesti valtion myöntämä 130 miljoonan euron pitkäaikainen laina on tarkoitus nostaa pääosin vuonna 2018 ja käyttää enimmäkseen vuosina 2016 ja 2017 tehtyjen sijoituspäätösten maksa­tuksiin. Jos valtio-omistajan panostus jää budjetissa nyt olevaan 10 miljoonan euron pääomankorotukseen, sijoituspäätösten volyymia joudutaan laskemaan, toimintasuunnitelman mukaan neljänneksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksiä tehtäisiin noin 150 miljoonan euron arvosta. Jos valtion budjetissa mainituista kehitysyhteistyön finanssisijoituksista osa kohdistetaan Finnfundille pitkäaikaisena lainana, sijoituspäätöksiä on mahdollista tehdä enemmän.

Ulkoministeriö valmistelee jatkoa vuoden 2015 lopussa päättyneelle erityisriski­rahoitukselle ja harkitsee uuden valtuuden myöntä­mistä. Erityisriskirahoitusta ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevista ministeriön päätöksistä riippuen yhtiö joko jarruttaa tai kasvattaa sijoituspäätösten valmistelua vuonna 2018.

Ulkoministeriö on ilmoittanut ryhtyvänsä vuoden 2018 aikana valmistelemaan valtioneuvoston päätöstä Venäjän poistamiseksi rahoituskelpoisten maiden listalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Venäjälle kohdistuvia rahoitus­päätöksiä ei enää tehdä. Sijoituksia Venäjälle oli Finnfundin salkussa vuoden 2017 päättyessä 10,7 milj. euroa. Alkuvuonna 2018 tapahtuneen irtautumisen jälkeen Venäjälle tehtyjen sijoitusten ja maksamattomien sitoumusten yhteis­määrä on 4,2 miljoonaa euroa. Venäjän poistuminen rahoituskelpoisten maiden listalta ei aiheuta muutoksia jo tehtyihin sitoumuksiin.

Maksuvalmius pysynee vuonna 2018 hyvänä. Jos toivotut lisäresursoinnit eivät vuoden aikana etene, yhtiö rajoittaa hankevalmistelua ja siirtää painopistettä lainamuotoisiin sijoituksiin niin, että annetuista sitoumuksista pystytään kaikissa tilanteissa pitämään kiinni.

Tulosnäkymät vuodelle 2018 ovat kohtuulliset, koska yhtiön myöntämä lainakanta on kasvanut ja koska jo vuoden 2018 alussa on tapahtunut voitollinen irtautu­minen yhdestä oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta. Tuloksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, minkälaisia muutoksia sijoitusomaisuuden arvostuksessa tilikauden aikana tapahtuu sekä se, ajoittuuko vuodelle lisää voitollisia irtautumisia hankkeista. Kehitysrahoituksessa näiden ennakointi on yleensä vaikeaa, mutta varovaisinkin oletuksin odotettavissa on positiivinen tulos.

Vuonna 2015 voitetun tarjouskilpailun myötä työ Finnpartnership-ohjelman hyväksi jatkuu Finnfundissa myös vuonna 2018.

Johtokunnan esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä

Yhtiön voitto vuodelta 2017 on 1 993 049,45 euroa. Johtokunta ehdottaa, että voitto siirretään voittovarojen tilille ja varataan käytettäväksi yhtiöjärjestyksen 2 §:n edellyttämällä tavalla.