Kehitysvaikutukset

Finnfundin tehtävänä on edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Kehitysvaikutusten arvioinnissa keskitytään yrityksiin ja niiden lähimpiin sidosryhmiin. Välillisesti yhtiön rahoitus saa aikaan myös koko yhteiskuntaa hyödyttäviä positiivisia kehitysvaikutuksia hankkeiden kohdemaissa.

Omistajaohjauksen Finnfundille asettama tavoite on, että 75 prosenttia hankkeista tulee sijaita matalan ja alemman keskitulotason maissa. Vuonna 2017 uusista sijoituspäätöksistä 87 prosenttia tehtiin hankkeisiin, jotka sijaitsivat kyseisissä maissa. Yhteenlaskettu rahamääräinen sijoitus näihin maihin oli 178 miljoonaa euroa eli 89 prosenttia vuoden 2017 sijoituspäätöksistä.

Kehitysvaikutusten arviointi ja seuranta

Kehitysvaikutusten arviointi on keskeinen osa Finnfundin investointiprosessia. Ennen sijoituspäätöstä Finnfund arvioi hankkeen

• sopivuutta yhteen Finnfundin strategian ja tehtävän kanssa, esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalisten asioiden hallintaa ja vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään sekä sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämistä
• taloudellista kestävyyttä ja vaikutusta eri sidosryhmiin, esimerkiksi vaikutus asiakkaisiin ja lopputuotteiden kuluttajiin sekä markkinoiden kehitykseen
• sekä Finnfundin omaa roolia hankkeessa, esimerkiksi rahoituksen lisäisyys, katalyyttinen rooli sekä ei-rahoituksellinen/asiantuntijarooli.

Vuonna 2017 Finnfund kehitti edelleen kehitysvaikutusten etukäteisarvioinnissa käytettyä DEAT-työkalua (Development Effect Assessment Tool).

Sijoituspäätöksen jälkeen Finnfund seuraa kaikkien sijoitustensa osalta työpaikkojen ja erityisesti naistyöntekijöiden sekä verotulojen ja muiden veroluonteisten maksujen määriä vuosittain. Lisäksi seurataan muun muassa tuotetun energian, hankkeiden kotimaassa tehtyjen kotimaisten ostojen määrää ja sekä mikrolainojen että pienille ja keskisuurille yrityksille tarjottavien lainojen määrää. Tämä perustuu kansainvälisten kehitysrahoittajien yhteisiin indikaattoreihin. Lisäksi yksittäisten sijoitusten osalta seurataan niille keskeisten kehitysvaikutusten toteutumista. Tuloksia kootaan vuosittain erilliseen julkaisuun.

Seurannassa käytettyjä indikaattoreita on kehitetty yhteistyössä muiden eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten kanssa. Samoja indikaattoreita käytetään myös vuosittaisessa, ulkoministeriön laatimassa omistajaohjausmuistiossa. Lisäksi vuoden aikana kehitettiin keskeisten toimialojen kehitysvaikutuksia kuvaavia muutosteorioita.

Vuonna 2017 Finnfundissa työskenteli kaksi kehitysvaikutusneuvonantajaa sekä johtaja, jonka vastuualueina olivat vaikuttavuus ja strategia.

Vuoden 2017 kehitystulokset saatavilla syksyllä 2018

Vuoden 2017 kehitysvaikutuksia kootaan kevään ja kesän 2018 aikana, joten tässä raportissa käytetyt luvut ovat kehitysvaikutusten osalta vuodelta 2016.

Vuonna 2016 Finnfundin rahoittamat yritykset esimerkiksi

• työllistivät suoraan lähes 30 000 ihmistä, joista naisia oli lähes kolmannes
• tuottivat energiaa 6619 gigawattituntia
• maksoivat veroja ja veronkaltaisia maksuja 334 miljoonaa euroa
• tukivat noin 38 000 maanviljelijää
• myönsivät lähes 1 700 000 mikrolainaa ja lähes 500 000 pienyrityslainaa.

Vuonna 2016 Finnfund teki maksatuksia 46,2 miljoonalla eurolla yrityksiin tai rahastoihin, jotka toiminnallaan hillitsevät ilmastonmuutosta tai edistävät siihen sopeutumista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi puhdasta energiantuotantoa, kestävää metsätaloutta tai maatalouden kehittämistä. Suomen viralliseksi ilmastorahoitukseksi tästä luokiteltiin 7,6 miljoonaa euroa, sillä mukaan lasketaan vain oman pääoman ehtoiset sijoitukset, ja nekin vain osittain. Vuoden 2017 maksatustiedoista lisää osiossa Vastuu ympäristöstä.

Finnfund on lähtökohtaisesti mukana vähemmistösijoittajana, joten sijoituksissa on aina mukana myös muita rahoittajia. Tuloksia ei ole suhteutettu rahoitusosuuteen, sillä vaikutusmekanismien todentaminen on haasteellista: kehitysrahoituksessa on tyypillistä, että vaikutus riippuu rahallisen panoksen lisäksi esimerkiksi rahoitusinstrumentin ominaispiirteistä (esim. laina, pääomasijoitus, välirahoitus, takaus), hankkeen riskisyydestä, rahoittajan aktiivisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen katalysoinnissa, riskisyyden vähentämisessä tai vastuullisuuden kehittämisessä.

Kehitysvaikutusten arviointia kehitetään jatkuvasti. Finnfund seuraa aktiivisesti myös attribuoinnista eli vaikutusten rahoittajakohtaisesta jyvityksestä käytävää keskustelua ja työkalujen kehittymistä sekä tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien kanssa.

Miten kehitysrahoittajat vaikuttavat kehitykseen (EDFI, European Development Finance Institutions)

Lue lisää:
• Kehitysvaikutuksia 2016 
• Kehitysvaikutukset