Suoria sijoituksia ja suomalaista osaamista

Noin kolme neljäsosaa Finnfundin sijoituksista on tehty suoraan hankeyhtiöihin kehitysmaissa. Suuressa osassa suorista sijoituksista on mukana suomalaisia yrityksiä. Finnfundin suorat sijoitukset on lueteltu investointilistassa.

Finnfundin suorat sijoitukset jakautuvat monille eri toimialoille konepajoista istutusmetsiin ja lääketeollisuudesta sähköntuotantoon. Noin puolet viime vuosien sijoituksista voidaan lukea ilmastorahoitukseen eli niissä tuotetaan uusiutuvaa energiaa, estetään metsien häviämistä, säästetään energiaa ja raaka-aineita tai parannetaan köyhien ihmisten mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.

Myös kartalla sijoitukset jakautuvat laajalle. Kanssasijoituksia suomalaisten yritysten kanssa on eniten keskituloisissa kehitysmaissa, kuten Intiassa, Kiinassa ja Ukrainassa sekä Venäjällä. Matalatuloisissa maissa Finnfund rahoittaa paljolti infrastruktuuria, yleensä yhdessä muiden kehitysrahoittajien kanssa, mutta näissäkin hankkeissa suomalaisia yrityksiä on usein mukana teknologian toimittajina.

Suomalaisen yritysten investointien ja osaamisen katalysointi kehitysmaihin on Finnfundin erityistehtävä. Yhtiön ominta alaa on tehdä yhteistyötä sellaisten suomalaisten yritysten kanssa, joilla on ratkaisuja kehitysmaiden polttaviin ongelmiin ja siksi myös mahdollisuuksia kasvumaiden markkinoilla. Usein nämä mahdollisuudet liittyvät puhtaaseen teknologiaan, jonka käyttöönottoa kehitysmaissa Suomi haluaa edistää. Finnfund painottaa keskisuuria yrityksiä ja hankkeita, jotka ovat tarpeeksi suuria kansainvälistymään mutta liian pieniä kumppaneita kansainvälisille kehityspankeille.

Finnfundin sijoitus voi olla lainaa tai osakepääomaa. Finnfund osallistuu aina vähemmistösijoittajana ja vetovastuu hankkeista on toimialaa, kohdemaata tai molempia tuntevalla kumppanilla. Osa sijoituksista kohdistuu laajennusinvestointeihin, toisissa perustetaan kokonaan uutta toimintaa.

Sijoitustensa avulla Finnfund tavoittelee kehitysvaikutuksia, kuten kunnollisten työpaikkojen syntymistä, veropohjan ja vientitulojen kasvattamista sekä aiempaa parempia tai edullisempia palveluja tai tuotteita kehitysmaiden ihmisille. Eri hankkeet palvelevat kehitystä hyvin eri tavoin. Esimerkiksi kenialaiseen lääketehtaaseen tehdyn sijoituksen kehitysvaikutukset ovat lähinnä kansanterveydellisiä ja syntyvät, kun tarjolle tulee aiempaa edullisempia ja laadukkaampia lääkkeitä. Köyhille kotitalouksille sähköä tuottavien hankkeiden kehitysvaikutukset taas syntyvät ensisijaisesti epäsuorasti, kun sähkön avulla tuhannet pienyrittäjät ja niiden työntekijät voivat tehdä työtä tuottavammin.

Asiakasyrityksiltä kerättyjen tietojen mukaan Finnfundin rahoittamat yritykset työllistävät suoraan kymmeniä tuhansia ja epäsuorasti jopa satoja tuhansia ihmisiä, mutta Finnfundin rahoituksen rooli näiden työpaikkojen syntymisessä tai säilymisessä vaihtelee suuresti. Jos katsotaan pelkästään Finnfundin nykyisten suoraan rahoittamien asiakasyritysten omien työpaikkojen muutosta sinä aikana, kun Finnfund on niitä rahoittanut, yhteenlaskettu nettolisäys on noin 6700.

Finnfund edellyttää sijoituskohteiltaan hyvää yhteiskuntavastuuta eikä hyväksy hankkeissaan korruptiota, veronkiertoa tai rahanpesua. Muun muassa ympäristöasiat ja työolot tulee järjestää kansainvälisten standardien mukaisesti, vaikka paikallinen lainsäädäntö asettaisi löysemmät vaatimukset tai puuttuisi kokonaan.