Vuonna 2012 Finnpartnershipin liikekumppanuustukea haettiin aiempaa vähemmän. Uusia liikekumppanuustukihakemuksia vastaanotettiin 86 kappaletta. Hankkeita käsiteltiin hallinnointisyklin mukaan 97 kappaletta, joista 77 hyväksyttiin. Tukea myönnettiin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Tarkempia tietoja toimintavolyymistä on johtokunnan toimintakertomuksessa.
Vuonna 2009 liikekumppanuustukea yhteensä 1,5 miljoonaa euroa käyttäneet 52 yritystä ovat jättäneet viimeiset seurantaraporttinsa. Lähes puolet yrityksistä ilmoitti toimintansa sujuvan hyvin, vaikka maailmantaloudellinen tilanne on edelleen ollut hyvin haasteellinen. Yritykset ovat investoineet kohdemaihin 35,7 miljoonaa euroa eli yli kaksikymmentäneljä kertaa maksetun tuen määrän. Näiden lisäksi 12 prosenttia hankkeista oli vielä valmisteluvaiheessa, mutta yritykset arvioivat pitkäaikaisen liikekumppanuuden toteutuvan lähitulevaisuudessa.
Yritykset ovat työllistäneet noin 1672 henkilöä. Suoraan työllistettyjä on 1283 henkilöä, joista jopa 40 prosenttia on naisia.
Hankkeista 72 prosenttia sisälsi teknologian ja tietotaidon siirtoon liittyviä kehitysvaikutuksia.
Hankkeisiin sisältyvän koulutuksen tavoitteena on kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisääminen. Henkilökuntaa on koulutettu 72 prosentissa hankkeista.
Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia kohdemaan yhteiskuntaan arvioidaan työolosuhteiden ja työntekijöille tarjottujen sosiaalietuuksien kautta. Hankkeissa noudatetaan paikallista lainsäädäntöä ja 82 prosenttia työllistävistä hankkeista noudattaa lisäksi kansainvälisiä sopimuksia työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. Lisäksi kaikki noudattavat paikallisia ja 71 prosenttia myös kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja.
Muita sosiaalisia vaikutuksia (kuten esim. korkeampien palkkojen maksaminen tai HIV/AIDSin ehkäisemiseen pyrkivät ohjelmat) raportoi 79 prosenttia työllistävistä yrityksistä. Yritykset ovat myös vaikuttaneet positiivisesti naisten työllistymiseen ja työoloihin sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon mm. noudattamalla samapalkkaisuusperiaatetta työsuhteissaan.
Infrastruktuuria on parannettu 24 prosentissa hankkeista. Hankkeista 68 prosentilla on ollut vaikutuksia kohdemaan markkinoihin ja tuotantorakenteeseen.
Kaikki hankkeet noudattavat ympäristölainsäädäntöä. Hankkeista 42 prosenttia raportoi positiivisista ympäristövaikutuksista, kuten esimerkiksi energiatehokkaiden menetelmien ja ympäristöystävällisten raaka-aineiden käytön lisäämisestä.
24 prosenttia hankkeista on aloittanut viennin kehitysmaasta Suomeen tai EU-alueelle. Koska tukea on myönnetty vain lisäarvolliseen kehitysmaatuontiin, kaikki yritykset raportoivat eriasteisista kehitysvaikutuksista.
Matchmaking-palvelu vastaanotti 129 liiketoiminta-aloitetta kehitysmaayrityksiltä.
Vuosina 2006–2012 Matchmaking-palveluun on rekisteröity yhteensä 445 hakemusta, joista noin 23 prosentissa on ollut vähintään kommunikointia suomalaisen ja kehitysmaayrityksen välillä. Näistä noin 14 prosenttia on jo edennyt konkreettiseen yhteistyöhön.
Ulkoasiainministeriö päätti vuoden 2012 lopulla, että Finnfund jatkaa liikekumppanuusohjelman hallinnointia vuoden 2013 loppuun, jonka aikana ulkoasiainministeriö tekee päätöksen ohjelman jatkosta.
Bangladesh | tekstiilituotantoa |
Brasilia | jatropha-öljyn tuonti |
Chile | tietoteknisiä ratkaisuja, elektroniikkatuotteita |
Etelä-Afrikka | välitys- ja tilausjärjestelmän lisensiointia, mobiilioppimispalveluja |
Etiopia | kukkien tuontia, rakennusmateriaalien tuotantoa ja myyntiä |
Filippiinit | kylmägeelien valmistusta |
Intia | tuulivoimaloiden, betonielementtien ja nostolaitteiden valmistusta, pienjänniteverkkotuotteiden valmistusta ja myyntiä, mobiilisovelluspalveluja |
Kazakstan | langattoman laajakaistaverkon rakentamista |
Kenia | käsityönä valmistettujen asusteiden tuontia, henkilökunnan koulutusta |
Kiina | tavarantoimittajien vastuullisuuden varmistamista, laadunvalvonta-, testaus- ja mittausjärjestelmiä, konsultointia, bioetanolin tuotantoa, medialogistiikan palveluja, rakennustarvikkeiden alihankintaa |
Mongolia | paikallisen henkilökunnan koulutusta |
Mosambik | rakennus- ja infrastruktuurisuunnittelun palveluja, ympäristöalan konsultointia |
Namibia | retorttien valmistusta |
Nicaragua | paikallisen henkilökunnan koulutusta |
Serbia | alumiinivalukomponenttien valmistusta |
Sierra Leone | laajakaistaverkostopalveluja |
Tansania | biopolttoaineen käyttöönoton mahdollisuuksien selvittämistä |
Turkki | elintarvikkeiden tuontia |
Ukraina | rakennuspalveluja, uusioenergiatuotteita, tuotantolaitteita, energiansäästöratkaisuja |
Vietnam | liikunta- ja hyvinvointipalveluja, konsultointia, kaapeleiden kierrätystä, vedenpuhdistuslaitteiden kokoonpanoa, skoottereiden kokoonpanoa ja tuotantoa, vedenkäsittelykemikaaleja |
Pylväät 1 | Pylväät 2 | |
Vähiten kehittyneet maat | 18 | 0 |
Muut matalan tulotason maat | 17 | 0 |
Alemman keskitulotason maat | 30 | |
Ylemmän keskitulotason maat | 35 |
Vähiten kehittyneet maat | 17 |
Muut matalan keskitulotason maat | 15 |
Alemman keskitulotason maat | 35 |
Ylemmän keskitulotason maat | 34 |