Johtokunnan toimintakertomus

Tehtävä ja strategia 

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND), on valtioenemmistöinen erityis­rahoitusyhtiö, joka kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnon­alaan ja joka toteuttaa kehityspoliittista erityistehtävää. Yhtiön tarkoituksena on edistää kohdemaidensa taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla yksityi­sen sektorin hankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Finnfund on kaupallista rahoitusta täydentävä riskirahoittaja, joka toimii itsekannattavasti. Finnfund kohdistaa pääosan rahoituk­sestaan matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin, rakentaa siltoja suomalaisen osaamisen ja kehitys­maiden tarpei­den välille ja panostaa kataly­soimiensa kehitysvaikutusten kasvattamiseen.

Vuonna 2013 Finnfundin strategista suuntaa tarkennettiin siten, että se pyrkii kohdistamaan rahoitustaan aikaisempaa enemmän köyhiin maihin ja kehitys­vaikutuksiltaan hyviin hankkeisiin. Lisäarvoa on haettu painottamalla suoria sijoituksia, yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa sekä kasvavaa riskinottoa ja aktiivista otetta niissä kehitysvaikutuksiltaan lupaavissa hankkeissa, joissa tällaista roolia tarvitaan.

Rahoitus- ja investointitoiminta

Vuoden 2013 aikana suomalaisten yritysten investointihalukkuus kehitysmaihin oli edelleen vähäistä. Rahoitustoiminnan volyymi kasvoi kuitenkin merkittävästi edellis­vuodesta, kun Finnfundin rahoituksen kohteiksi löytyi kehitysvaikutuksiltaan erinomaisia, myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikuttavia hankkeita erityisesti uusiutuvan energian toimialalla ja metsäsektorilla.

Vuonna 2013 uusia rahoituspäätöksiä tehtiin 20 kappaletta (18 kappaletta vuonna 2012), yhteensä 90 miljoonaa euroa (56 miljoonaa euroa). Sekä päätösten kappalemäärä että niiden keskikoko kasvoivat edellisestä vuodesta. Euromääräisesti tarkasteltuna kasvua edellisvuodesta voidaan pitää tuntuvana.

---

Monet päätökseen viedyistä hankkeista sisälsivät elementtejä, jotka tekivät niiden valmistelusta työlästä. Peräti 80 prosenttia hankkeista kappalemääräisesti olikin sellaisia, että Finnfundin osallistumisella katsottiin olleen merkittävää lisä­arvoa.

Yhteishankkeet suomalaisten yritysten kanssa kohdistuivat pääsääntöisesti ylemmän keskitulotason kehitysmaihin.

Vuonna 2013 tehtyjen rahoituspäätösten kohdentuminen eri tulotasoluokkiin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Tulotaso	kpl	%	milj. euroa	%
Vähiten kehittyneet maat	5	25	24,8	28
Matalatuloiset maat	2	10	30,7	34
Alemman keskitulotason maat	4	20	5,1	6
Ylemmän keskitulotason maat	8	40	23,9	27
Venäjä	1	5	5	5
Yhteensä	20	100	89,5	100

Päätökseen viedyistä hankkeista 9 (6) oli osakepääomasijoituksia tai tätä lähellä olevaa välirahoitusta, ja näiden osuus oli poikkeuksellisesti peräti hieman yli puolet kaikista päätöksistä euromääräisesti tarkasteltuna.

Investointilainapäätöksiä tehtiin 9 (10), mutta niiden osuus kokonaiseuromäärästä jäi noin kolmannekseen. Kahden (3) rahastosijoituksen osuus euromäärästä oli runsas kymmenesosa.

Pääosa rahoituspäätöksistä kappalemääräisesti eli 9 (6) kohdistui Aasiaan ja seuraavaksi eniten eli 7 (4) Afrikkaan. Afrikka oli kuitenkin euromääräisesti tarkas­teltuna selvästi tärkein alue, jonka osuus nousi lähes 60 prosenttiin euroista, kun Aasian osuus oli noin viidennes. Yksittäisistä maista suosituin oli Kiina, johon kohdistui neljä euromäärältään kuitenkin varsin pientä rahoituspäätöstä.

Maksatusten määrä putosi 34 miljoonaan euroon edellisen vuoden 59 miljoonasta eurosta heijas­tellen vuoden 2012 alhaista rahoituspäätösten määrää.

Maksa­tuksista 23 miljoonaa euroa (28 miljoonaa euroa) kohdistui matalan tulotason tai vähiten kehittyneisiin maihin, 7 miljoonaa euroa (9 miljoonaa euroa) alemman keskitulotason maihin, 2 miljoonaa euroa (11 miljoonaa euroa) ylemmän keskitulotason maihin ja 1,5 miljoonaa euroa (11 miljoonaa euroa) Venäjälle.

Finnfund on aktiivisesti mukana vuonna 2004 perustetussa eurooppalaisten kehitysrahoittajien ja Euroopan investointipankin yhteisrahoitusyhtiö European Financing Partnersissa (EFP) sekä samojen toimijoiden ja ranskalaisen kehitys­rahoittaja AFD:n vuonna 2011 perustamassa Interact Climate Change Facilityssä (ICCF). ICCF sijoittaa ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuusprojekteihin.

---

Maksamattomien investointisitoumusten määrä vuoden 2013 lopussa oli 97 miljoonaa euroa (86 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi oli 81 miljoonan euron edestä investointi­päätöksiä, jotka eivät vielä olleet edenneet sopimusvaiheeseen (60 miljoonaa euroa).

Kehittäminen ja painopisteet

Finnfund julkaisi toisen yritysvastuuraporttinsa syyskaudella 2013 valtioneuvoston 3.11.2011 antaman omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen edellyttä­mällä tavalla. Vuonna 2013 yritysvastuuraportointia kehitettiin sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Yritysvastuuraportti on luettavissa yhtiön internet-sivuilla.

Johtokunta hyväksyi syksyllä 2013 Finnfundin uudistetun ympäristö- ja yhteis­kunta­vastuupolitiikan, joka on luettavissa yhtiön internet-sivuilla. Työs­kentelyä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arvioinnin ja raportoinnin toiminta­menetelmien ja prosessin kehittämiseksi jatkettiin kertomusvuonna.

Edellisinä vuosina kehitetyn ja vuonna 2013 kaikkien hankkeiden arvioinnissa käyttöönotetun kehitysvaikutusten arviointityökalun kehitystyötä jatkettiin kertomusvuonna.

Yhteistyö muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien (EDFI – European Development Finance Institutions) kanssa jatkui aiempien vuosien tapaan sekä konkreettisten hankkeiden että yhtenäisten ja yhtenäistyvien toimintamenetelmien kautta. Konkreettisia esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä ovat edellä mainitut yhteisrahoitusyhtiöt EFP ja ICCF sekä Afrikan hotellihankkeita rahoit­tava pohjois­maisten kehitys­rahoittajien pääosin omistama yhteisyritys Afrinord. Yhteistyötä tehtiin merkittävästi myös useissa yksittäisissä hankkeissa.

Johtokunta hyväksyi syksyllä 2013 uuden tietohallintostrategian vuosille 2014 − 2016. Lisäksi yhtiön tietoturvapolitiikka ja etäkäyttöpolitiikka uudistettiin vuonna 2013 ja järjestelmiä ja menettelytapoja on kehitetty niiden mukaisesti vastaamaan entistä paremmin liikkuvan työn tarpeita.

Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma

Finnfund hallinnoi kesäkuussa 2006 käynnistettyä ulkoasiainministeriön rahoit­tamaa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa. Keväällä 2013 ulkoasiain­ministeriö asetti työryhmän valmistelemaan Finnfundia koskevan erityislain muutosta, jonka tavoitteena on muun muassa liittää Finnpartnership pysyväksi osaksi Finnfundin toimintaa. Finnpartnershipin hallinnointia koskevan sopimuksen voimassaoloa on jatkettu enintään vuoden 2015 loppuun, johon mennessä lakimuutos pyritään saamaan voimaan.

Finnpartnership tarjoaa neuvontaa ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten ja muiden suomalaisten toimijoiden kehitysmaihin suuntautuvien, liike­taloudellisesti kannattavien hankkeiden suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheisiin, teknologian ja ratkaisujen pilottihankkeisiin sekä koulutukseen.

Finnpartnershipin palveluihin kuuluu myös kehitysmaayrityksille suunnattu Matchmaking-palvelu suomalaisten liikekumppanien löytämiseksi. Matchmaking-palvelua ovat käyt­täneet myös suomalaiset yritykset, jotka etsivät liikekump­paneita kehitysmaista.

Vuonna 2013 sekä liikekumppanuustuen että Matchmaking-palvelun kysyntä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Matchmaking-työn resursseja vahvistettiin ja sen aktiviteettia lisättiin selvästi vuonna 2013, mikä johti palvelun kysynnän voimakkaaseen kasvuun. Liikekumppanuustuen ehtoihin tehtiin joitain muutoksia ja panostusta Team Finland -yhteistyöhön lisättiin aikaisemmasta.

Vuonna 2013 käsiteltiin 121 (97) liikekumppanuustukihakemusta. Myönteisiä tuki­päätöksiä tehtiin 96 kappaletta (77). Myön­netty kokonais­tuki oli 3,5 miljoonaa euroa (2,4 miljoonaa euroa).

Liikekumppanuustukea maksettiin 80 (55) hankkeeseen yhteensä 1,3 miljoonaa euroa (1,0 miljoonaa euroa).

Matchmaking-palveluun tuli vuonna 2013 yhteensä 245 (129) liiketoiminta-aloitetta kehitysmaayrityksiltä.

Riskienhallinta

Finnfundin johtokunta vahvistaa riskienhallinnan periaatteet ja siinä käytettävät välineet. Yhtiön toimiva johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta johtokunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön varain- ja riskienhallintaa koskeva ohjeistus päivitettiin erityisesti lyhytaikaisia sijoituksia koskevilta osiltaan vuoden 2013 aikana, mutta oleellisia muutoksia riskien­hallinnan periaatteisiin ei tehty.

Yhtiön toiminta on lähtökohtaisesti tavanomaista riskialttiimpaa. Riskienhallinta muodostuu riskien tunnistamisesta, riskien katta­misesta ja raportoinnista yhtiön hallintoelimille.

Finnfundin toiminta-ajatukseen kuuluu hankeriskien ottaminen, mikä otetaan huomioon rahoitusehdoissa ja jota aktiivisesti seurataan ja pyritään hallitsemaan sijoitusaikana. Riskinotto merkitsee myös sitä, että osa sijoituksista osoittautuu tappiollisiksi, mutta sijoitukset pyritään hinnoittelemaan niin, että riskinotolle saadaan katetta ja hajauttamaan siten, etteivät yhtiön toimintaedel­lytykset vaarannu. Keskeinen hankeriskien arvioinnin ja seurannan väline on Finnfundin itse kehittämä hankkeiden riski­luokitusjärjestelmä, joka on ollut käytössä vuodesta 2005. Kaikki Finnfundin sijoitussalkussa olevat hankkeet riskiluokitetaan vähin­tään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin, jos riskitason arvioidaan muuttuneen.

Ulkoasiainministeriö on 8.10.2012 päättänyt erityisriskirahoituksen käyttöön otta­misesta sijoitusriskin jakamiseksi Suomen valtion ja Finnfundin välillä. Erityis­riskirahoitus perustuu valtioneuvostossa 20.9.2012 hyväksyttyyn tappionkorvaus­sitoumukseen, jonka nojalla valtio on sitoutunut korvaamaan Finnfundille enintään 60 prosenttia erityisriskirahoituksen piiriin sitoumuksen voimassaoloaikana otetuista hankkeista aiheutuvista luotto- ja sijoitustappioista. Tappionkorvaussitoumus ja ulkoasiainministeriön päätös ovat voimassa 31.12.2015 asti.

---

Päätöksen hankkeen ottamisesta erityisriskirahoituksen piiriin tekee Finnfundin johtokunta. Erityisriskirahoituksen piiriin voidaan hyväksyä kehitysvaikutuksiltaan erityisen potentiaalisia hankkeita, jotka kohdistuvat matalan tai alemman keski­tulotason maihin ja jotka muutoin olisivat liian riskialttiita Finnfundin rahoitettaviksi.

Vuonna 2013 johtokunta päätti 6 (2) hankkeen ottamisesta erityisriski­rahoituksen piiriin. Näiden sijoituspäätösten yhteenlaskettu arvo on 41,8 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa). Valtion osuus sijoitusriskistä on 21,3 miljoonaa euroa (2,4 miljoonaa euroa), eli 51 prosenttia (42 prosenttia). Tappionkorvaussitoumuksen enimmäismäärä on 50 miljoonaa euroa ja sen nojalla korvausta voidaan hakea enintään 5 miljoonan euron arvosta vuodessa.

Korko- ja valuuttariskien osalta periaate on, että ne tunnistetaan ja niiltä suojaudutaan. Koska yhtiön sijoitukset suuntautuvat kehittyviin maihin ja ovat usein paikallisessa valuutassa, on valuuttakurssiriskin hallinta poikkeuksellisen haas­tavaa. Luotonantoon liittyvät korko- ja valuuttariskit pyritään kattamaan kokonaan ja koko sijoitusajaksi. Osakepääoma- ja rahastosijoituksiin liittyvien valuuttariskien hallitseminen on vaikeampaa. Yleisperiaat­teena on, että tapauskohtaisesti katetaan sellaiset valuuttapositiot, jotka ovat varmoja tai vähin­tään todennäköisiä ja joiden suojaaminen on mahdollista saavutettavaan hyötyyn nähden kohtuullisin kustannuksin.

Likviditeettiriskin hallitsemiseksi Finnfund ylläpitää ennustettuun maksatusvolyymiin nähden riittävää likviditeettiä. Finnfund laski syyskuussa 2013 liikkee­seen viiden vuoden kuluttua erääntyvän kotimaisille sijoittajille suunnatun 50 miljoonan euron private placement -tyyppisen joukkovelkakirjalainan kattamaan tulevia maksatuksia ja erääntyviä rahoitusvelkoja. Lisäksi Finnfundilla on käytet­tävissään 50 miljoonan euron komittoitu luottolimiitti Nordea Pankissa, komittoimattomia luotto­limiittejä pohjoismaisissa pankeissa sekä vuonna 2010 perustettu 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, mikä ei ollut vuoden 2013 lopussa käytössä lainkaan.

Luotonottoon liittyvää jälleenrahoitusriskiä hallitaan ylläpitämällä riittävän laajaa rahoittajaryhmää sekä monipuolista instrumenttivalikoimaa. Instrumentti­valikoimaa kasvattaa osaltaan edellä mainittu joukkovelkakirjalaina. Lisäksi pyritään siihen, että luotonotosta vähintään puolet on pitkäaikaista. Kertomus­vuoden lopussa korollisten velkojen keskimääräinen jäljellä oleva laina-aika oli 3,7 vuotta.

Vuonna 2013 yhtiö jatkoi vuonna 2012 käynnistettyjä toimenpiteitä tietoturva­riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja torjumiseksi.

Tulos ja tase

Tulos vuodelta 2013 oli noin 2,7 miljoonaa euroa voitollinen (noin 1,2 miljoonaa euroa). Tulos oli sekä budjetoitua että edellisvuotta selvästi parempi.

Toiminnallinen tulos on esitetty alla olevassa taulukossa. Rahoitustoiminnan kate muodostui 11,9 miljoonaksi euroksi (10,7 miljoonaa euroa) ja tulos ennen arvostuseriä, myyntejä ja veroja oli 5,7 miljoonaa euroa (5,0 miljoonaa euroa).

Irtautumisia sijoituksista ei raportointikaudelle ajoittunut. Rahastotuotot toteutuivat kuitenkin huomattavasti edellisvuotta ja myös budjetoitua suurempina. Toiminta­kulut kasvoivat edellisestä vuodesta, mutta ne toteutuivat kuitenkin budjetoitua alhaisempina.

---

Toiminnallinen tulos, 1000 euroa	2013	2012	Muutos euroa	Muutos %
Rahoitustuotot	13 558	12 301	1 257	10
Rahoituskulut	-1 643	-1 568	-75	5
Rahoitustoiminnan kate	11 915	10 733	1 182	11
Liiketoiminnan muut tuotot	1 558	1 203	355	30
Hallinto, poistot ja muut kulut	-7 797	-6 977	-820	12
Tulos ennen arvostuseriä, myyntejä ja veroja	5 676	4 959	717	14
Arvostuserät ja myynnit	-2 946	-3 332	386	-12
Tuloverot	-29	-387	358	-93
Tulos	2 701	1 240	1 461	118

 

Tuotot

Osinkotuotot olivat 1,6 miljoonaa euroa (3,1 miljoonaa euroa). Osinkotuottojen voimakas lasku johtuu yhden hankeyhtiön osingonmaksun tuntuvasta pienenemisestä.

Sijoituslainojen korkotuotot olivat 6,4 miljoonaa euroa (6,6 miljoonaa euroa) ja muut korko­tuotot olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa). Yhteensä korkotuottoja kertyi 7,0 miljoonaa euroa (6,9 miljoonaa euroa). Muut korkotuotot muodostuvat pääasiallisesti likvidivarojen korkotuotoista ja niiden kasvu johtuu likviditeetin määrän kasvusta.

Muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista olivat yhteensä 3,8 miljoonaa euroa (3,3 miljoonaa euroa) ja ne muodostuivat rahastosijoitusten tuotoista (vuonna 2012 rahasto­sijoitusten tuotot 1,1 miljoonaa euroa). Sijoitusten myyntivoittoja ei kertomusvuonna tuloutunut, mikä johtui erään suunnitellun irtautumisen viivästymisestä (vuonna 2012 myyntivoitot 2,2 miljoonaa euroa).

Muut rahoitustuotot ilman kurssivoittoja olivat 1,3 miljoonaa euroa (1,0 miljoonaa euroa) ja ne muodostuivat pääasiassa järjestely­palkkioista, sitoumusmaksuista ja muista rahoituspalkkioista.

Sijoitustoiminnan tuotot ennen veroja olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, (14,4 miljoonaa euroa).

Valuuttakurssivoitot olivat 5,0 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa) ja -tappiot 5,0 miljoonaa euroa (5,5 miljoonaa euroa).

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,6 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa) ja ne muodos­tuvat Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman hallinnoinnista saaduista palkki­oista ja muista palkkiotuotoista.

---

Arvonalentumistappiokirjaukset

Uusia yksilöllisiä arvonalentumistappiokirjauksia tehtiin 9,1 miljoonaa euroa (6,9 miljoonaa euroa), joka on noin 3,6 prosenttia sijoitusomaisuuden tasearvosta kerto­mus­vuoden lopussa (2,5 prosenttia).

Vuonna 2013 palautui aikaisemmin tehtyjä yksilöllisiä arvonalentumis­tappio­kirjauksia 12,8 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa). Tämä johtuu osin eräiden sijoitusten positiivisesta arvonmuutoksesta ja osin eräiden aikaisemmin arvonalennus­kirjattujen sijoitusten kirjaamisesta lopullisiksi tappioiksi ja niihin kohdistuneiden arvonalennuskirjausten palautumisesta.

Ennen vuotta 2005 tehtyihin sijoituksiin kohdistuneita ryhmäkohtaisia arvon­alentumis­tappiokirjauksia ei enää vuonna 2013 käsitelty (0,5 miljoonaa euroa).

Kulut

Korkokulut olivat 0,8 miljoonaa euroa eli niiden määrä laski edellisestä vuodesta (1,1 miljoonaa euroa). Korkokulut kohdistuivat sekä dollari­määräiseen luotonottoon, jolla jälleenrahoitetaan Finnfundin dollarimääräisiä sijoitus­lainoja, että vuonna 2013 emittoituihin euromääräisiin yritystodistuksiin ja syksyllä liikkeeseen laskettuun joukkovelkakirjalainaan. Korkokulujen lasku selittyy sekä vieraan pääoman määrän alentumisella vuoden aikana että alhaisella korkotasolla.

Muut rahoituskulut olivat 0,8 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa), mihin sisältyy rahasto­sijoituksiin liittyviä hallinnointipalkkioita 0,5 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa). Nämä hallinnointipalkkiot kohdistuivat rahastoihin, joiden investointi­periodi on päättynyt.

Sijoitustappioita kirjattiin 6,6 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa), mikä määrä kohdistuu lähes kokonaan aikaisemmin arvonalennuskirjattuihin saataviin.

Toimintakulut olivat yhteensä 7,8 miljoonaa euroa (7,0 miljoonaa euroa). Kustannusten nousu muodostuu useista pienemmistä eristä ja on osin seurausta hanke­valmistelun aktiivisuuden tuntuvasta lisääntymisestä.

Tuloslaskelmaan merkityt verot, 0,03 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa) ovat osin­goista sijoitusten kohdemaihin maksettuja veroja.

Tase

Taseen loppusumma oli kertomusvuoden lopussa 311,0 miljoonaa euroa (312,4 miljoonaa euroa).

Sijoitusomaisuuden tasearvo oli kertomusvuoden lopussa 250,0 miljoonaa euroa (274,1 miljoonaa euroa). Sijoitusomaisuus supistui ennakoidusti 8,8 prosenttia. Sijoitus­omaisuuden supistuminen johtui siitä, että sijoituksista palautui suorituksia enem­män kuin tehtiin maksatuksia uusiin sijoituksiin. Maksamattomia sitoumuksia ja päätöksiä oli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin vuoden 2012 lopussa, millä perusteella supistumisen arvioidaan olevan tilapäistä.

---

Lainojen (mukaan lukien pääomalainat ja muut välimuoto­instrumentit) osuus oli 114,5 miljoonaa euroa (141,7 miljoonaa euroa) eli 46 prosenttia (51,7 prosenttia), osakepääomasijoitusten 64,4 miljoonaa euroa (44,4 miljoonaa euroa) eli 26 prosenttia (23,5 prosenttia) ja rahasto­sijoitusten 71,0 miljoonaa euroa (68,1 miljoonaa euroa) eli 28 prosenttia (24,8 prosenttia) sijoitusomaisuudesta. Sijoitusomaisuuden jakauma instrumen­teittain muuttui kertomusvuonna siten, että osake­pääoma- ja rahastosijoitusten osuus kasvoi ja lainojen osuus selvästi supistui.

Likviditeetin määrä oli kertomusvuoden lopussa noin 55,1 miljoonaa euroa (33,4 miljoonaa euroa), mikä vastaa noin 65 prosentin kasvua edellisen vuoden lopusta. Likviditeetin määrän kasvu johtuu syksyllä 2013 liikkeeseen lasketusta 50 miljoonan euron joukkovelkakirjalainasta. Likviditeetti on sijoitettu koti­maisiin rahamarkkina­instrumentteihin varain- ja riskienhallintaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti.

Tilikauden päättyessä yhtiön omat varat (osakepääoma ja vapaa oma pää­oma) olivat yhteensä 215,3 miljoonaa euroa (202,6 miljoonaa euroa) eli 69 prosenttia taseen loppu­summasta (65 prosenttia).

Vuonna 2012 yhtiö toteutti kaksi osakeantia, joista jälkimmäinen rekisteröitiin vasta tilikauden päättymisen jälkeen 3.1.2013. Tässä osakeannissa yhtiön osakepääomaa korotettiin 4 999 870 eurolla ja se oli korotuksen jälkeen 128 949 590 euroa jakaantuen 758 527 osak­keeseen, joista Suomen valtio omisti 694 191 osaketta (91,5 prosenttia), Finnvera Oyj 63 349 osaketta (8,4 prosenttia) ja Elinkeino­elämän keskusliitto EK 987 osaketta (0,1 prosenttia). Finnvera Oyj ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK eivät merkinneet niille tarjottuja uusia osakkeita.

Vuonna 2013 yhtiö toteutti yhden osakeannin. Osakeannissa vanhoille osakkaille tarjottiin merkit­täväksi niiden omistusosuuksien suhteessa uusia osakkeita enintään 64 275 kappaletta 170 euron osakekohtaiseen merkintä­hintaan. Osak­keiden merkintäaika oli 11.4.2013 − 7.6.2013. Osake­annin seurauksena osake­­pääomaa korotettiin 10 014 190 eurolla, josta Suomen valtion osuus oli 9 999 910 euroa ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n osuus 14 280 euroa. Päätöksen nojalla annettiin 58 907 uutta osaketta. Finnvera Oyj ei merkinnyt sille tarjottuja uusia osakkeita.

Kertomusvuoden päättyessä yhtiön rekisteröity osakepääoma oli 138 963 780 euroa jakaantuen 817 434 osakkeeseen, joista Suomen valtio omisti 753 014 osaketta (92,1 prosenttia), Finnvera Oyj 63 349 osaketta (7,8 prosenttia) ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1 071 osaketta (0,1 prosenttia).

Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 170 euroa.

Kertomusvuoden lopussa yhtiön pitkäaikaiset korolliset velat olivat 74,0 miljoonaa euroa (45,0 miljoonaa euroa) ja lyhytaikaiset 20,0 miljoonaa euroa (63,0 miljoonaa euroa), yhteensä 94,0 miljoonaa euroa (108,0 miljoonaa euroa). Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin sisältyy syksyllä 2013 liikkeeseen laskettu 50 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Muilta osin pitkäaikaiset korolliset velat ovat USD-määräisiä ja niillä jälleen­rahoitetaan Finn­fundin USD-määräistä luotonantoa.

Pitkäaikaisten velkojen osuus kaikista rahoitus­veloista kasvoi kertomusvuonna joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskun ja lyhytaikaisten velkojen takaisinmaksun myötä ja oli vuoden lopussa noin 78,7 prosenttia. Rahoitusvelkojen yhteismäärä laski noin 13 prosenttia edellisestä vuodesta.

Takausvastuiden määrä oli vuoden 2013 lopussa 0,08 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa).

Tunnusluvut

	2013	2012	2011
Rahoitustuotot yhteensä, milj. euroa	18,5	20,0	30,0
Tulos, milj. euroa	2,7	1,2	9,2
Oman pääoman tuotto, %	1,3	0,6	4,9
Omavaraisuusaste, %	69,2	64,8	67,0

 Laskentakaavat:

Oman pääoman tuotto = Tulos ennen satunnaisia eriä – verot x 100 %
                                                    Oma pääoma

Omavaraisuusaste =                  Oma pääoma                         x 100 %
                                  Taseen loppusumma – saadut ennakot

 

Hallinto ja henkilöstö

Vuonna 2013 hallintoneuvosto kokoontui 5 kertaa, johtokunta 13 kertaa ja johto­kunnan tarkastusvaliokunta 5 kertaa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.2013 käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 pykälässä mainitut asiat ja päätettiin yhtiön osakepääoman korottamisesta.

Yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston jäseniksi kaudelle 2013 − 2016 strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietasen, kansan­­edustaja Pertti Salolaisen, yrittäjä Seppo Torisevan ja kansanedustaja Tapani Töllin sekä kaudelle 2013 − 2015 hallinto­neuvoston jäsenyydestä eronneen kansanedustaja Pirkko Mattilan tilalle tämän jäljellä olevalle kaudelle kansanedustaja Maria Lohelan.

Yhtiökokous valitsi johtokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt:

Partner Ritva Laukkanen, puheenjohtaja
Apulaisosastopäällikkö Kari Alanko, varapuheenjohtaja
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén
Erityisasiantuntija Tuuli Juurikkala
Toimitusjohtaja Nora Kerppola
Yksikönpäällikkö Riikka Laatu
Hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo-Svensk
Rahoitusjohtaja Markus Pietikäinen

Johtokunnan jäsenillä ei ole varajäseniä.

Ulkoasiainneuvos Pekka Hukka valittiin 3.10.2013 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi 20.9.2013 jäsenyydestä eronneen Riikka Laadun tilalle.

Johtokunnalla on tarkastusvaliokunta, jonka jäseniä ovat olleet 25.4.2013 alkaen:

Rahoitusjohtaja Markus Pietikäinen, puheenjohtaja
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén
Erityisasiantuntija Tuuli Juurikkala

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, vastuun­alaisena tilintarkastajana Juha Wahlroos, KHT.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut tohtori Jaakko Kangasniemi (Ph.D., Agricultural Economics).

Yhtiön palveluksessa oli kertomusvuonna keskimäärin 49 henkilöä (49 henkilöä). Vuoden lopussa työsopimussuhteessa olevan henkilöstön määrä oli 51 (52), joista 47 (46) oli kokopäivätoimisia. Henkilöstöstä oli naisia 37 ja miehiä 14.

Henkilökunnalle maksettujen palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä vuosina 2011 – 2013 ilmenee seuraavasta taulukosta.

	2013	2012	2011
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin	49	49	49
Tilikauden palkat ja palkkiot, 1000 euroa	3 840	3 636	3 414

Tilinpäätökseen on tehty tili­kaudella 2013 ansaittuja kannustinpalkkioita koskeva varaus, joka vastaa 6,71 prosenttia palkkakustannuksista (5,89 prosenttia). Kannustinpalkkion määrä riippuu osittain yhtiötasoisten ja toimintokohtaisten tavoitteiden saavut­tamisesta ja osittain henkilökohtaisesta suorituksesta.

Vuonna 2013 toiminta uudessa organisaatiorakenteessa vakiintui vuonna 2012 toteutetun organisaatiouudistuksen jälkeen.

Näkymät vuodelle 2014

Valtioneuvoston helmikuussa 2012 hyväksymän kehityspoliittisen toimenpide­ohjelman sekä ulkoasiainministeriön yhtiölle asettamien tavoitteiden mukaisesti Finnfund pyrkii vahvistamaan rahoituksensa myönteisiä kehitysvaikutuksia ja panostaa ensi­sijaisesti matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin. Tavoitteena on edelleen tehdä aktiivista yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa, erityisesti näissä maissa. Jatkossa ylemmän keskitulotason kehitysmaihin sijoitetaan valikoivasti, lähinnä hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittäviä ympäristö- ja kehitys­vaikutuksia, joiden saavuttamiselle Finnfund tuo huomat­tavaa lisäarvoa. Syksyllä 2013 päivitetyn strategiansa mukaan Finnfund on valmis ottamaan osassa hankkeissaan hyvinkin aktiivisen, katalyyttisen ja usein myös riskipitoisen roolin. Finnfund osallistuu salkkunsa hajauttamiseksi ja tasapainot­tamiseksi myös yhteisrahoituksiin, joissa riskejä ja työtä voidaan jakaa esimerkiksi toisten kehitysrahoittajien kanssa.

Uusien sijoituspäätösten määrän arvioidaan pysyvän suunnilleen vuoden 2013 tasolla. Koska maksamattomia sitoumuksia ja päätöksiä oli vuoden 2013 lopussa huomattavasti enemmän, kuin vuoden 2012 lopussa, maksatusten määrän enna­koidaan kasvavan selvästi vuonna 2014 ja sijoitusomaisuuden kääntyvän vuoden 2013 notkahduksen jälkeen jälleen selvästi nousuun.

Maksuvalmius pysynee vuonna 2014 hyvänä. Loppuvuonna 2013 vahvistettu valtion lisätalousarvio ja vuoden 2014 talousarvio sisältävät yhteensä 18 miljoonan euron määrärahat Finnfundin osakepääoman korottamiseksi vuonna 2014. Lisäksi maksuvalmiutta vahvistaa vuonna 2013 liikkeeseen laskettu joukko­velkakirjalaina. Finnfundin luotonoton ehtojen ennakoidaan säilyvän kohtuullisina.

Ulkoasiainministeriön vuonna 2012 hyväksymä erityisriskirahoitus parantaa Finnfundin mahdollisuuksia rahoittaa korkean riskin hankkeita, joilla onnis­tuessaan on merkittäviä kehitysvaikutuksia.

Tulosnäkymät vuodelle 2014 ovat kohtuulliset. Tuloksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, minkälaisia muutoksia sijoitusomaisuuden arvostuksessa tilikauden aikana tapahtuu sekä se, ajoittuuko vuodelle voitol­lisia irtautumisia hankkeista. Näiden ennakointi on yleensä vaikeaa, mutta yksi merkittävä irtautuminen on vuoden alussa jo niin pitkällä, että tulosennuste on positiivinen.

Finnpartnership-ohjelman hallinnointia jatketaan entiseen tapaan. Vuonna 2014 käynnistetään valmistautumistoimet ohjelman liittämiseksi pysyväksi osaksi Finnfundin toimintaa vuoden 2015 loppuun mennessä.

Johtokunnan esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä

Yhtiön voitto vuodelta 2013 on 2.701.933,38 euroa. Johtokunta ehdottaa, että voitto siirretään voittovarojen tilille ja varataan käytettäväksi yhtiöjärjestyksen 2 pykälän edellyttämällä tavalla.