Toimintakertomus vuodelta 2016

Tehtävä ja strategia 

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND), on valtioenemmistöinen erityis­rahoitusyhtiö, joka kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnon­alaan toteuttaen kehitys­poliittista erityistehtävää. Yhtiön tarkoituksena on edistää kohdemaidensa talou­dellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla yksityi­sen sektorin hankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Finnfund on kaupallista rahoitusta täydentävä riski­rahoittaja, joka toimii itsekannattavasti. Finnfund kohdistaa pääosan rahoituk­sestaan matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin, rakentaa siltoja suomalaisen osaamisen ja kehitys­maiden tarpei­den välille ja panostaa kataly­soimiensa kehitysvaikutusten kasvattamiseen.

Eduskunnan hyväksymään valtion talousarvioon vuodelle 2016 sisältyi merkittävä lisärahoitus Finnfundille. Vuoden loppua kohti lisärahoitus varmistui ja tarkentui siten, että se on lainamuotoinen ja se voidaan nostaa vuonna 2017. Vuoden aikana yhtiö keskittyi panemaan sille uskotut resurssit missionsa mukaiseen täyskäyttöön. Uusia sijoituspäätöksiä tehtiin ennätyksellisen paljon, lähes kaksi kertaa niin paljon kuin edellisenä vuonna. Sijoituspäätösten myötä myös maksa­tukset nousivat reippaasti ja sijoitusomaisuuden määrä kasvoi tuntuvasti. Yhtiö varautui kasvuun ja vahvisti kapasiteettiaan muun muassa rekrytoimalla uusia työntekijöitä, kouluttamalla työntekijöitään ja kehittämällä toimintamenetelmiään.

Matalan tai alemman keskitulotason maihin kohdistuvien kehitysvaikutuksiltaan erityisen vaikuttavien suuririskisten hankkeiden rahoittamiseksi tarkoitettu erityis­riskirahoitusinstrumentti ei ollut käytössä enää vuonna 2016, mikä vaikeutti kaikkein riskialtteimpien hankkeiden rahoittamista.

Rahoitus ja investointitoiminta

Finnfundin salkku kasvoi edelleen vuotta aikaisemmasta. Myös yhteistyö suoma­laisten yritysten kanssa tiivistyi, ja suomalaisia nähtiin tekno­logiatoimittajina tai yhteistyökumppaneina entistä suuremmassa osassa hankkeita. Suurin osa Finnfundin uusista rahoituspäätöksistä kohdistui kehitysvaikutuksiltaan erin­omaisiin, myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikuttaviin hankkeisiin erityi­sesti uusiutuvan energian toimialalla ja metsäsektorilla.

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä tehtiin 21 kappaletta (18 kappaletta vuonna 2015), euro­määräisesti yhteensä 152 miljoonaa euroa (83,5 miljoonaa euroa). Rahoitus­päätösten kohden­­tuminen eri tulotasoluokkiin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Tulotaso	kpl	%	milj. euroa	%
Vähiten kehittyneet maat	8	38	42,4	28
Matalatuloiset maat	1	5	4,3	3
Alemman keskitulotason maat	8	38	78,5	52
Ylemmän keskitulotason maat	4	19	26,7	18
Venäjä	0	0	0	0
Yhteensä	21	100	151,9	100

Suurin osa, 14 kappaletta (9), tehdyistä rahoituspäätöksistä oli investointilainoja, joiden osuus päätösten euromäärästä oli noin 80 % (60 %).

Finnfundin riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti oman pääoman ehtoiset sijoitukset on katettava Finnfundin omalla pääomalla. Vuonna 2016 oman pääoman niukkuus ja epävarmuus tulossa olevan merkittävän pääoman­korotuksen toteutumisesta rajoitti mahdollisuuksia tehdä osakepääomasijoituksia. Loppuvuonna varmistui pääomankorotuksen toteutuminen lainamuotoisena. Lainan pitkäaikaisuuden ja alisteisuuden ansiosta sitä voidaan kuitenkin osittain käyttää myös pääomasijoitusten tekemiseen. Päätökseen viedyistä hankkeista osakepääomasijoituksia tai näitä lähellä olevia välirahoitussijoituksia oli kappale­määräisesti edellisvuotta vähemmän, eli 8 kappaletta (11). Euromääräisesti tarkasteltuna näiden osuus oli 20 % (32 %). Rahasto­sijoituspäätöksiä ei tehty.

Pääosa rahoituspäätöksistä sekä kappale- että euromääräisesti kohdistui joko Afrikkaan 9 (7) tai Aasiaan 7 (8). Euromääräisesti tarkasteltuna Aasia nousi suosi­tuimmaksi kohdealueeksi 41 %:n (40 %) osuudella rahoituksesta. Afrikan euro­määräinen osuus putosi edellisestä vuodesta ja oli 21 % (44 %) päätösten koko­naiseuromäärästä. Muutos johtuu satunnaisesta vaihtelusta vuosien välillä. Hank­keet jakaantuivat tasaisesti eri maihin, vain Tansaniaan kohdistui 2 (1) päätöstä muiden maiden päätösmäärän jäädessä yhteen.

Maksatusten määrä kasvoi 82 miljoonaan euroon edellisen vuoden 77 miljoonasta eurosta ja oli Finnfundin tähänastisen historian suurin. Maksatuksista 34 miljoo­naa euroa (53 miljoonaa euroa) kohdistui matalan tulotason tai vähiten kehitty­neisiin maihin, 42 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa) alemman keski­tulotason maihin, 5 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa) ylem­män keskitulotason maihin ja 0 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa) Venäjälle.

Finnfund on aktiivisesti mukana vuonna 2004 perustetussa eurooppalaisten kehi­tys­rahoittajien (EDFI, European Development Finance Institutions) ja Euroopan investointipankin yhteisrahoitusyhtiö European Financing Partnersissa (EFP) sekä samojen toimijoiden ja ranskalaisen kehitys­rahoittaja AfD:n vuonna 2011 perus­tamassa Interact Climate Change Facilityssä (ICCF). ICCF sijoittaa ilmas­ton­muutosta hillitseviin hankkeisiin, muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energia­tehokkuusprojekteihin. Vuonna 2016 tehtiin lisäsijoituspäätös ICCF:ään.

Maksamattomien investointisitoumusten määrä oli vuoden 2016 lopussa 147 miljoonaa euroa (137 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi oli 108 miljoonan euron edestä investointi­päätöksiä, jotka eivät olleet vielä edenneet sopimus­vaiheeseen (104 miljoonaa euroa).

Kehittäminen ja painopisteet

Yhteistyö muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien (EDFI) kanssa jatkui aiem­pien vuosien tapaan sekä hankkeiden että yhtenäisten toimintamenetelmien kehittämisen kautta. Ihmisoikeusasioiden painoarvoa ympäristö- ja yhteiskunta­vastuu­asian­tuntijoiden työssä kasvatettiin, ja työn systematisoimiseksi luotiin työkalu, joka otettiin käyttöön loppuvuodesta. Myös ympäristö- ja yhteiskunta­vastuu­asian­tuntijoiden määrää kasvatettiin. Lisäksi kehitettiin hankkeiden kehitys­vaikutusten sekä poliittisten riskien ja julkisuusriskien arviointia. Tämä työ jatkuu edelleen vuonna 2017.

Vuonna 2016 Finnfundin hankkeisiin ja toimintaan kohdistui aiempaa enemmän kiinnostusta ja myös arvostelua. Finnfund pyrkikin aktiivisesti lisäämään keskus­telua eri sidosryhmien kuten kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa niin Suo­messa kuin ulkomailla sekä lisäämään edelleen avoimuutta yhtiön toiminnasta ja tuloksista. Myös tätä työtä jatketaan vuonna 2017.

Vuoden 2016 loppupuolella toteutettiin organisaatiouudistus, jossa aikaisempi osittainen matriisirakenne purettiin ja investointitoiminto keskitettiin yhden inves­tointijohtajan alaisuuteen. Seurantavaiheessa olevia hankkeita ryhdyttiin siirtä­mään aikaisempaa aktiivisemmin salkun- ja riskienhallintaan, jolloin investointi­toiminnon henkilöstöltä vapautettiin kapasiteettia uusien hankkeiden valmis­teluun.

Lakiasiat siirrettiin hallintojohtajan alaisuuteen ja toiminnon henkilöresursseja vahvistettiin tuntuvasti vastaamaan sekä seurannassa olevien että uusien hank­keiden määrän kasvusta johtuvaa asiantuntijatarvetta. Jatkossa lakiasioista suurempi osuus pystytään hoitamaan omin voimin, mikä alentaa merkittävästi tähän liittyviä ulkopuolisia kustannuksia.

Sisäisiä prosesseja arvioitiin ja kehitettiin edelleen. Painopisteinä olivat erityisesti sisäisen yhteistyön, sähköisten työvälineiden ja prosessien entistä tehokkaampi hyödyn­täminen. Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusia tietojärjestelmiä, ja työ jatkuu edelleen vuonna 2017.

Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma

Finnfund hallinnoi kesäkuussa 2006 käynnistettyä ulkoasiainministeriön rahoit­tamaa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa. Uudistetun ohjelman hallin­nointi kilpailutettiin syksyllä 2015. Finnfund voitti tarjouskilpailun, joten Finnfund jatkaa ohjelman hallinnointia hieman pienemmillä resursseilla vuosina 2016‒2018 ja mahdollisesti optiovuosina 2019‒2021.

Finnpartnership tarjoaa neuvontaa ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten ja muiden suomalaisten toimijoiden kehitysmaihin suuntautuvien, liiketaloudellisesti kannattavien hankkeiden suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheisiin, teknologian ja ratkaisujen pilottihankkeisiin sekä koulutukseen. Lisäksi vuodesta 2016 alkaen on tarjottu yrityksille koulutusta seminaarien ja työpajojen muodossa.

Finnpartnershipin palveluihin kuuluu myös kehitysmaayrityksille suunnattu matchmaking-palvelu suomalaisten liikekumppanien löytämiseksi. Palvelua ovat käyttäneet myös suomalaiset yritykset, jotka etsivät liikekump­paneita kehitys­maista.

Vuonna 2016 käsiteltiin 122 (185) liikekumppanuustukihakemusta. Myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin 91 kappaletta (168). Myönnetty kokonaistuki oli 4,5 miljoo­naa euroa (7,4 miljoonaa euroa).

Liikekumppanuustukea maksettiin 95 (81) hankkeeseen yhteensä 2,0 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa).

Matchmaking-palveluun tuli vuonna 2016 yhteensä 441 (364) liiketoiminta-aloi­tetta kehitysmaissa toimivilta yrityksiltä.

Riskienhallinta

Finnfundin johtokunnan tehtävänä on vahvistaa riskienhallinnan periaatteet ja siinä käytettävät välineet. Yhtiön toimiva johto vastaa riskienhallinnan toteut­tamisesta johtokunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön varain- ja riskienhallintaa koskeva ohjeistus arvioidaan vuosittain. Vuoden 2016 aikana toimintaa ohjaaviin periaat­teisiin ei tehty muutoksia.

Yhtiön toiminta on lähtökohtaisesti tavanomaista riskialttiimpaa. Riskienhallinta muodostuu riskien tunnistamisesta, riskien kattamisesta ja raportoinnista yhtiön hallintoelimille.

---

Keskeinen hankeriskien arvioinnin ja seurannan väline on Finnfundin kehit­tämä hankkeiden riskiluokitusjärjestelmä, joka on ollut käytössä vuodesta 2005. Kaikki Finnfundin sijoitussalkussa olevat hankkeet riskiluokitetaan vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin, jos riskitason arvioidaan muut­tuneen.

Ulkoasiainministeriö päätti 8.10.2012 erityisriskirahoituksen käyttöön ottamisesta sijoitusriskin jakamiseksi Suomen valtion ja Finnfundin välillä. Erityisriski­rahoituksen piiriin hyväksyttiin kehitysvaikutuksiltaan erityisen vaikuttavia hank­keita, jotka kohdis­tuivat matalan tai alemman keskitulotason maihin ja jotka muutoin olisivat olleet liian riskialttiita Finnfundin rahoitettaviksi. Järjestely kasvatti voimassaoloaikanaan Finnfundin riskinottokykyä merkittävästi. Mahdollisuus ottaa uusia hankkeita erityisriski­rahoituksen piiriin päättyi 31.12.2015.

Erityisriskirahoitus perustui valtioneuvostossa 20.9.2012 hyväksyttyyn tappionkorvaussitoumukseen, jonka nojalla valtio sitoutui korvaamaan Finnfundille enintään 60 % erityisriski­rahoituksen piiriin sitoumuksen voimassaoloaikana otetuista hankkeista aiheutu­vista luotto- ja sijoitustappioista.

Erityisriskirahoituksen piiriin järjestelyn voimassaoloaikana hyväksytyt hankkeet ovat valtion riskinjaon piirissä takaisin­maksuunsa tai Finnfundin irtautumiseen saakka. Vuoden 2015 loppuun mennessä päätöksiä erityisriskirahoituksen piiriin kuuluvista hankkeista tehtiin yhteensä 111 miljoonaa euron edestä. Näihin liittyvästä riskistä valtion osuus on 50 miljoonaa euroa eli 45 %. Tappion­korvaussitoumuksen nojalla korvausta voidaan hakea enintään 5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2016 loppuun mennessä korvauksia ei ole haettu.

Korko- ja valuuttariskien osalta periaate on, että ne tunnistetaan ja niiltä suojau­dutaan. Koska yhtiön sijoitukset suuntautuvat kehittyviin maihin ja ovat usein paikal­lisessa valuutassa, on valuuttakurssiriskin hallinta poikkeuksellisen haas­tavaa. Luotonantoon liittyvät korko- ja valuuttariskit pyritään kattamaan kokonaan ja koko sijoitusajaksi. Osakepääoma- ja rahastosijoituksiin liittyvien valuuttariskien hallitseminen on vaikeampaa. Yleisperiaatteena on, että tapauskohtaisesti kate­taan sellaiset valuuttapositiot, jotka ovat varmoja tai vähintään todennäköisiä ja joiden suojaaminen on mahdollista saavutettavaan hyötyyn nähden kohtuullisin kustannuksin.

Likviditeettiriskin hallitsemiseksi Finnfund ylläpitää ennustettuun maksatusvolyymiin nähden riittävää likviditeettiä. Finnfundilla on käytettävissään 50 miljoo­naa euron komittoitu luottolimiitti ja komittoimattomia luottolimiittejä pohjois­maisissa pankeissa sekä vuonna 2010 perustettu 100 miljoonaa euron yritys­todistusohjelma. Vuoden 2016 lopussa yritystodistusohjelman kautta oli liikkee­seen laskettuna yritystodistuksia yhteensä 55 miljoonaa euroa. Pankkien luotto­limiitit eivät olleet lainkaan käytössä vuoden 2016 lopussa.

Luotonottoon liittyvää jälleenrahoitusriskiä hallitaan pyrkimällä ylläpitämään riittävän laajaa rahoittajaryhmää sekä monipuolista instrumenttivalikoimaa. Lisäksi tavoitteena on, että luotonotosta vähintään puolet on pitkäaikaista. Kertomus­vuoden lopussa taseen korollisten velkojen keskimääräinen jäljellä oleva laina-aika oli 2,1 (3,7) vuotta.

Vuonna 2016 Suomen valtio myönsi Finnfundille 130 miljoonan euron yhtiön muulle velalle alisteisen vaihtovelkakirjalainan 40 vuodeksi. Lainaa ei ole vielä nostettu, ja se on nostettavissa vuoden 2018 loppuun saakka.

Yhtiö ylläpitää jatkuvia toimenpiteitä tietoturvariskien tunnistamiseksi, hallitse­miseksi ja torjumiseksi.

Tulos ja tase

Tulos vuodelta 2016 oli noin 0,3 miljoonaa euroa voitollinen (noin 5,1 miljoonaa euroa). Tulos oli selvästi edellisvuotta ja budjetoitua vaatimattomampi, mikä johtui muun muassa sijoitus­omaisuuden arvostuksessa tapahtuneista muutoksista sekä vuodelle 2016 odotetun merkittävän osinkotuoton siirtymisestä vuoden 2017 puolelle.

Toiminnallinen tulos on esitetty alla olevassa taulukossa. Rahoitustoiminnan kate muodostui 14,2 miljoonaa euroksi (13,5 miljoonaa euroa) ja tulos ennen arvos­tuseriä, myyn­tejä ja veroja oli 5,2 miljoonaa euroa (6,0 miljoonaa euroa).

Toiminnallinen tulos, 1000 euroa	2016	2015	Muutos euroa	Muutos %
Rahoitustuotot	19 306	16 168	3 019	19
Rahoituskulut	-5 146	-2 704	-2 323	82
Rahoitustoiminnan kate	14 160	13 464	696	5
Liiketoiminnan muut tuotot	1 600	1 865	-265	-14
Hallinto, poistot ja muut kulut	-10 588	-9 342	-1 246	13
Tulos ennen arvostuseriä, myyntejä ja veroja	5 172	5 987	-815	-14
Arvostuserät ja myynnit	-4 824	-827	-3 997	483
Tuloverot	-18	-103	85	-83
Tulos	330	5 057	-4 727	-94

Tuotot

Osinkotuotot olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa) ja osinkoja maksoi kaikkiaan kuusi yhtiötä.

Sijoituslainojen korkotuotot olivat 9,9 miljoonaa euroa (7,5 miljoonaa euroa) ja muut korko­tuotot olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa). Yhteensä korkotuottoja kertyi 10,2 miljoonaa euroa (7,8 miljoonaa euroa). Muut korkotuotot muodostuvat pääasiallisesti likvidivarojen korkotuotoista.

Muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista olivat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa (7,1 miljoonaa euroa), ja ne muodostuivat rahastosijoitusten tuotoista. Sijoitusten myyntivoittoja ei kertomusvuonna tuloutunut lainkaan (5,5 miljoonaa euroa).

---

Muut rahoitustuotot ilman kurssivoittoja olivat 1,4 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa) ja ne muodostuivat pääasiassa järjestelypalkkioista, sitoumusmaksuista ja muista rahoituspalkkioista.

Sijoitustoiminnan tuotot ennen veroja olivat yhteensä 19,3 miljoonaa euroa (21,7 miljoonaa euroa).

Valuuttakurssivoitot olivat 11,0 miljoonaa euroa (15,3 miljoonaa euroa) ja -tappiot 10,6 miljoonaa euroa (15,2 miljoonaa euroa). Tuloutunut kurssiero oli 0,4 miljoonaa euroa positiivinen.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,6 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) ja ne muodos­tuvat Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman hallinnoinnista saaduista palkki­oista ja muista palkkiotuotoista.

Arvonalentumistappiokirjaukset

Uusia yksilöllisiä arvonalentumistappiokirjauksia tehtiin 11,4 miljoonaa euroa (10,2 miljoonaa euroa), joka on noin 3,2 % sijoitusomaisuuden tasearvosta kertomusvuoden lopussa (3,1 %).

Vuonna 2016 palautui aikaisemmin tehtyjä yksilöllisiä arvonalentumis­tappio­kirjauksia 12,4 miljoonaa euroa (5,2 miljoonaa euroa).

Arvonalennusten nettomääräinen tulosvaikutus oli noin 1,0 miljoonaa euroa positiivinen (5,0 miljoonaa euroa negatiivinen).

Kulut

Korkokulut olivat 1,3 miljoonaa euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta (0,8 miljoonaa euroa). Korkokulut kohdistuivat sekä dollarimääräiseen luoton­ottoon, jolla jälleen­rahoit­etaan Finnfundin dollarimääräisiä sijoituslainoja että vuonna 2015 emit­toituihin euromääräisiin yritystodistuksiin ja syksyllä 2013 liikkeeseen­laskettuun joukko­velkakirjalainaan.

Muut rahoituskulut olivat 3,9 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa), mihin sisältyy rahasto­sijoituksiin liittyviä hallinnointipalkkioita 2,8 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa). Rahasto­kulujen kaksinkertaistuminen johtuu rahastojen kirjauskäytännön muutoksesta. Uuden kirjauskäytännön mukaan kaikki rahastojen hallinnointi­palkkiot kirjataan kuluiksi, kun aiemmin kuluksi kirjattiin vain investointiperiodin päättymisen jälkeiset hallinnointipalkkiot. Tuolloin investointiperiodin aikaiset palkkiot kirjattiin osaksi investoinnin hankintamenoa. Muihin rahoituskuluihin on myös kirjattu johdannaisista realisoituneita kuluja 0,8 miljoonaa euroa (0,4 miljoo­naa euroa).

Sijoitus- ja myyntitappioita kirjattiin 5,8 miljoonaa euroa (1,3 miljoonaa euroa), mikä kohdistuu aikaisemmin arvonalennuskirjattuihin eriin.

---

Toimintakulut olivat yhteensä 10,6 miljoonaa euroa (9,3 miljoonaa euroa). Kustan­nusten nousu muodostuu useista eristä, joista merkittävimmät ovat henkilöstö­kulujen kasvu sekä ulkopuolisten palveluiden käytön lisääntyminen. Toiminnan volyymin kasvattaminen ja sen myötä toimintakulujen kasvu on ollut ennalta suunniteltua.

Tuloslaskelmaan merkityt verot, 0,018 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa) muodostuvat sekä sijoitusten kohdemaihin maksetuista myyntivoittoveroista että työkorvauksiin ja osinkoihin kohdistuneista lähdeveroista.

Tase

Taseen loppusumma oli kertomusvuoden lopussa 406,0 miljoonaa euroa (377,1 miljoonaa euroa).

Sijoitusomaisuuden tasearvo oli kertomusvuoden lopussa 356,3 miljoonaa euroa (330,0 miljoonaa euroa). Tilikauden aikana tehtiin rahastojen kirjauskäytäntöön muutos. Uuden käytännön mukaisesti vain rahastojen sijoituksiinsa käyttämä hankinta­meno aktivoidaan Finnfundin taseeseen sijoituksen hankintamenoksi. Aikai­semmin hankintamenoon aktivoitiin myös rahastojen investointiperiodin aikaiset hallinnointipalkkiot. Kirjauskäytäntö oikaistiin takautuvasti myös aikaisempien tilikausien osalta, mikä johti 18,2 miljoonaa euron suuruiseen rahastosijoitusten tasearvon alentumiseen. Vastaava oikaisu tehtiin omaan pääomaan. Sijoitus­omaisuuden vertailukelpoinen kasvu oli noin 14 %. Kasvu oli seurausta sijoituksiin tapahtuneitten maksatusten ennätyksellisen suuresta määrästä.

Lainojen (mukaan lukien pääomalainat ja muut välimuoto­instrumentit) osuus sijoitusomaisuudesta oli 193,3 miljoonaa euroa (151,0 miljoonaa euroa) eli 54,3 % (46 %), osakepääoma­sijoitusten 93,2 miljoonaa euroa (89,4 miljoonaa euroa) eli 26,1% (27 %) ja rahasto­sijoitusten 69,8 miljoonaa euroa (89,3 miljoonaa euroa) eli 19,6 % (27 %).

Likviditeetin määrä oli kertomusvuoden lopussa noin 44,6 miljoonaa euroa (42,8 miljoonaa euroa). Likviditeetti on sijoitettu kotimaisiin pankkitalletuksiin ja rahamarkkina­instrumentteihin varain- ja riskienhallintaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti.

Tilikauden päättyessä yhtiön omat varat (osakepääoma ja vapaa oma pää­oma) olivat yhteensä 232,9 miljoonaa euroa (250,8 miljoonaa euroa) eli 57 % taseen loppu­summasta (67 %). Oma pääoma on alentunut edellä mainitun rahastoihin liittyvän kirjauskäytännön muutoksen johdosta.

Kertomusvuoden päättyessä yhtiön rekisteröity osakepääoma oli 166 989 130 euroa jakaantuen 982 289 osakkeeseen, joista Suomen valtio omisti 917 719 osaketta (93,4%), Finnvera Oyj 63 349 osaketta (6,5 %) ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1 221 osaketta (0,1 %).

---

Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 170 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Yhtiön osakkeista on aina vähintään 51 % oltava Suomen valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa. Yhtiö ei jaa varojaan osinkona tai vapaan oman pääoman rahastosta eikä myöskään hanki tai lunasta omia osakkeitaan.

Vuoden 2016 lopulla Finnfund allekirjoitti Valtiokonttorin kanssa sopimuksen 130 miljoonaa euron alisteisesta vaihtovelkakirjalainasta. Laina-aika on 40 vuotta, joista 10 ensimmäistä on lyhennysvapaita. Lainan korko on ensimmäisten viiden vuoden ajan 0,5 % per annum. Tämän jälkeen valtiolla on oikeus näin halutes­saan tarkistaa korkoa. Valtiolla on myös oikeus halutessaan konvertoida laina kokonaan tai osittain Finnfundin osakepääomaksi.

Yhtiön osakkeenomistajat päättivät 30.12.2016 OYL 5:1:n mukaisesti osakkeen­omistajien yksimielisenä päätöksenä yhtiökokousta pitämättä hyväksyä OYL 10:1 tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen yhtiön ja Suomen valtion väliseen vaihtovelkakirjalainaan liittyen. Valtio voi kuitata saata­vansa yhtiöltä joko kokonaan tai osin merkitsemällä yhtiön uusia osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että 170,00 euroa velan pääomaa oikeuttaa yhteen osakkeeseen. Valtio voi merkitä enintään 764 705 yhtiön osaketta. Merkintähinta vastaa yhtiön osakkeen kirjanpidollista vasta-arvoa ja se merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Kertomusvuoden lopussa yhtiön pitkäaikaiset korolliset velat olivat 103,1 miljoo­naa euroa (106,3 miljoonaa euroa) ja lyhytaikaiset 60,0 miljoonaa euroa (11,9 miljoonaa euroa), yhteensä 163,4 miljoonaa euroa (118,2 miljoonaa euroa). Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin sisältyy syksyllä 2013 liikkeeseen laskettu 50 miljoonaa euron joukkovelkakirjalaina. Muilta osin pitkäaikaiset korolliset velat ovat USD-määräisiä ja niillä jälleen­rahoitetaan Finnfundin USD-määräistä luoton­antoa.

Pitkäaikaisten velkojen osuus kaikista rahoitusveloista oli kertomusvuoden lopussa noin 60 % (90 %). Rahoitusvelkojen yhteismäärä kasvoi noin 37 % edellisestä vuodesta yhtiön laskettua liikkeelle yritystodistuksiaan.

Vuoden 2016 lopussa yhtiöllä ei ollut takausvastuita (0,0 miljoonaa euroa).

---

Tunnusluvut

	2016	2015	2014
Rahoitustuotot yhteensä, miljoonaa euroa	29,9	36,9	23,5
Tulos, miljoonaa euroa	0,3	5,1	2,4
Oman pääoman tuotto, %	0,1	2,0	1,1
Omavaraisuusaste, %	57,4	66,5	74,3

Laskentakaavat:
Oman pääoman tuotto = Tulos ennen satunnaisia eriä – verot x 100 %
                                                    Oma pääoma

Omavaraisuusaste =                  Oma pääoma                         x 100 %
                                  Taseen loppusumma – saadut ennakot

 

Hallinto ja henkilöstö

Vuonna 2016 hallintoneuvosto kokoontui 5 kertaa, johtokunta 12 kertaa ja johto­kunnan tarkastusvaliokunta 5 kertaa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 20.4.2016 käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 §:ssä mainitut asiat.

Yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston jäseniksi kaudelle 2016−2019 strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietasen, kansanedustaja Mika Raatikaisen, kansanedustaja Pertti Salolaisen ja kansanedustaja Tapani Töllin.

Yhtiökokous valitsi johtokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt:

Hallitusammattilainen Ritva Laukkanen, puheenjohtaja
Apulaisosastopäällikkö Kari Alanko, varapuheenjohtaja
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén
Suurlähettiläs, johtava asiantuntija, kauppa ja kehitys Sinikka Antila
Partner Pirita Mikkanen
CEO Lars-Erik Schöring
Neuvotteleva virkamies Anne af Ursin
Talousjohtaja Tuula Ylhäinen

Johtokunnan jäsenillä ei ole varajäseniä.

Johtokunnalla on tarkastusvaliokunta, jonka jäseniä ovat olleet 26.4.2016 alkaen:
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén, puheenjohtaja
Talousjohtaja Tuula Ylhäinen
Partner Pirita Mikkanen

---

Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 19.9.2016. Ylimääräinen yhtiökokous valitsi johtokunnan jäseneksi osastopäällikkö Kristiina Kuvaja-Xanthopouloksen tehtä­västä eronneen osastopäällikkö Kari Alangon tilalle ja johtokunnan varapuheen­johtajaksi suurlähettiläs, johtava asiantuntija Sinikka Antilan.

Yhtiön osakkeenomistajat päättivät 30.12.2016 OYL 5:1:n mukaisesti osakkeen­omistajien yksimielisenä päätöksenä yhtiökokousta pitämättä valita hallinto­neuvoston jäseneksi johtaja Petri Vuorion tehtävästä eronneen Simo Karetien tilalle.

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Deloitte & Touche Oy, KHT-yhteisö, vastuun­alaisena tilintarkastajana Jukka Vattulainen, KHT.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut tohtori Jaakko Kangasniemi (Ph.D., Agricultural Economics).

Yhtiön palveluksessa oli kertomusvuonna keskimäärin 60 henkilöä (56 henkilöä vuonna 2015). Vuoden lopussa työsopimussuhteessa olevan henkilöstön määrä oli 64 (57), joista 61 (55) oli kokopäivätoimisia. Henkilöstöstä oli naisia 43 ja miehiä 21.

Henkilökunnalle maksettujen palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä vuosina 2014–2016 ilmenee seuraavasta taulukosta.

	2016	2015	2014
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin	60	56	51
Tilikauden palkat ja palkkiot, 1000 euroa	4784	4 462	4 121

Tilinpäätökseen on tehty tili­kaudella 2016 ansaittuja kannustinpalkkioita koskeva varaus, joka vastaa 5,1 % palkkakustannuksista (9,7 %). Vuonna 2016 kannus­tin­palkkion määrä riippui osittain yhtiötasoisten ja toimintokohtaisten tavoitteiden saavut­tamisesta ja osittain henkilökohtaisesta suorituksesta.

Johtokunta päättää kannustinpalkkiojärjestelmästä ja sen keskeisistä ehdoista vuosittain. Yhtiön palkitsemisessa noudatetaan valtionyhtiöitä koskevaa palkitse­mis­ohjetta.

Näkymät vuodelle 2017

Saamansa omistajaohjauksen mukaisesti Finnfund pyrkii vahvistamaan rahoi­tuksensa myönteisiä kehitysvaikutuksia ja panostaa ensi­sijaisesti matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin. Noin puolet sijoituspäätöksistä kohdis­tuu Afrikkaan. Yhtiö painottaa edelleen hankkeita, joissa hillitään ilmaston­muutosta, parannetaan ympäristön tilaa ja kohennetaan köyhien ihmisten elinoloja suomalaisen osaamisen avulla. Keskeisiä toimialoja ovat jatkossakin uusiutuva energia ja kestävä metsätalous. Tutkit­tavana on runsaasti kehitys­vaikutuksiltaan merkittäviä hankeaihioita, joista osa sijaitsee äärimmäisen köyhissä tai hauraissa maissa.

Eduskunnan ja valtioneuvoston päätöksen mukaisesti valtion myöntämä 130 miljoonan euron pitkäaikainen laina on tarkoitus nostaa suurelta osin vuonna 2017 ja käyttää enimmäkseen vuonna 2016 tai aiemmin tehtyjen sijoituspäätösten maksatuksiin. Uusia sijoituspäätöksiä on tarkoitus tehdä noin 20 % edellistä vuotta enemmän eli noin 180 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2017 valtion budjetissa on lisäksi 10 miljoonan euron pääomankorotus.

Ulkoasiainministeriö arvioi vuoden 2015 lopussa päättyneen erityisriski­rahoitus­valtuuden turvin tehtyjä sijoituksia ja harkitsee uuden valtuuden myöntä­mistä. Lisäksi ministeriö harkinnee mahdollisia myöhempiä pääomankorotuksia (normaa­­leja tai lainamuotoisia). Niistä riippuen yhtiö joko jarruttaa tai kasvattaa sijoituspäätösten valmistelua vuonna 2018, mahdollisesti jo vuoden 2017 lopussa.

Maksuvalmius pysynee vuonna 2017 hyvänä. Jos toivotut lisäresursoinnit eivät vuoden aikana etene, yhtiö rajoittaa hankevalmistelua ja siirtää painopistettä lainamuotoisiin sijoituksiin niin, että annetuista sitoumuksista pystytään kaikissa tilanteissa pitämään kiinni.

Tulosnäkymät vuodelle 2017 ovat hieman edellistä vuotta paremmat, koska yhtiön myöntämä lainakanta on kasvanut ja koska muutamat hankkeet, joihin on tehty oman pääoman ehtoisia sijoituksia, on saatu valmiiksi ja ne ovat alkaneet tuottaa kassavirtaa. Tuloksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, minkälaisia muutoksia sijoitusomaisuuden arvostuksessa tilikauden aikana tapahtuu sekä se, ajoittuuko vuodelle voitol­lisia irtautumisia hankkeista. Kehitysrahoituksessa näiden enna­kointi on yleensä vaikeaa, mutta varovaisinkin oletuksin odotettavissa on posi­tiivinen tulos.

Vuonna 2015 voitetun tarjouskilpailun myötä työ Finnpartnership-ohjelman hyväksi jatkuu Finnfundissa myös vuonna 2017.

Johtokunnan esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä

Yhtiön voitto vuodelta 2016 on 339 579,80 euroa. Johtokunta ehdottaa, että voitto siirretään voittovarojen tilille ja varataan käytettäväksi yhtiöjärjestyksen 2 §:n edellyttämällä tavalla.