Toimitusjohtajan katsaus

Viime marraskuussa Maailman Ilmatieteen järjestö antoi vuosittaisen lausuntonsa ilmaston tilasta. Järjestön suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas totesi, että "kaikki kolme viimeistä vuotta ovat lämpötilan mittaushistorian kärjessä".

Olemme joutuneet näkemään aivan poikkeuksellisia säitä; yli 50 asteen lämpötiloja Aasiassa, ennätyksellisiä hurrikaaneja Karibialla, ja Afrikassa yhtäällä armotonta kuivuutta ja toisaalla tuhoisia tulvia.

Petteri Taalas tietää mistä puhuu, mutta kuunteleeko maailma?

Viime kesänä maailman rikkain valtio Yhdysvallat ilmoitti irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta. Aika näyttää, mikä päätöksen merkitys lopulta on, mutta ei se ainakaan edistä ilmastonsuojelua.

Hyvä uutinen on, että muut näyttävät saaneen päätöksestä uutta pontta omiin ilmastotoimiinsa. Toivottavasti Eurooppa, Kiina ja Intia ottavat jatkossa vielä enemmän vastuuta, samoin kuin yksittäiset yritykset ja osavaltiot ja muut alueelliset toimijat.

Sovittuun 100 miljardin dollarin vuotuiseen ilmastorahoitukseen on vielä matkaa. Se on oikeastaan outoa, koska ilmastotoimet eivät auta vain kehittyviä maita, vaan mitä suuremmassa määrin myös rikkaita maita itseään.

Ei siis pidä kysyä, onko meillä varaa osallistua ilmastotalkoisiin. Kannattaa miettiä, onko meillä varaa olla osallistumatta? Kello käy.

Kuulin Nigerian-matkallani marraskuussa aika uskomattoman tilaston: Yksin Nigeriassa syntyy enemmän lapsia kuin koko Euroopan unionissa. Nigeriassa 7 miljoonaa ja EU:ssa 5 miljoonaa.

Köyhissä maissa lapset ovat usein ainoa vanhuuden turva ja maissa, joissa moni kuolee jo pienenä, lapsia halutaan varmuuden vuoksi paljon. Jokaisella perheellä maailman jokaisessa maassa on totta kai oikeus hankkia lapsia, jos he omasta tahdostaan yhdessä niin päättävät. Nigerialaisten perheiden päätökset eivät kuulu meille eurooppalaisille.

Mutta myös meille kuuluu huoli siitä, mistä Afrikan nopeasti kasvava väestö saa koulutusta, toimeentuloa, sähköä ja kaikkea sitä, mitä elämiseen yleensä tarvitaan.

Afrikka on onneksi noussut vahvemmin keskusteluun myös Suomessa. Ihmiset alkavat nähdä, kuinka tiiviisti Euroopan ja Afrikan tulevaisuudet kytkeytyvät toisiinsa.

Hyvä niin. Nyt on kuitenkin kiireesti siirryttävä toimeenpanoon. Puheiden aika alkaa olla ohi.

Globaalien haasteiden ratkaisu edellyttää yksityisiä investointeja

Finnfundin uudessa strategiassaan määrittelemä missio on luoda parempaa maailmaa rahoittamalla vastuullisia yrityksiä kehitysmaissa. Yhtiön visio vuodelle 2025 on olla arvostettu kumppani ja vaikuttavuuden edelläkävijä eurooppalaisessa kehitysrahoituksessa.

Finnfund pyrkii tekemään koko ajan enemmän ja tekemään kaiken entistä paremmin. Rahoituksemme suuntautuu aiempaa enemmän köyhempiin ja hauraampiin maihin, eli sinne, missä tärkeät investoinnit eivät muuten toteudu.

Viime vuonna myönsimme lisärahoitusta Mobisolille, joka tarjoaa Tansanian, Ruandan ja Kenian maaseudun kotitalouksille ja pienyrittäjille mahdollisuuden käyttää aurinkoenergialla toimivaa valoa, ladata matkapuhelinta, kuunnella radiota tai katsoa televisiota.

Lähdimme myös rahoittamaan EthioChicken-yritystä, jonka kasvattamat kananpojat tuovat työtä, toimeentuloa ja entistä parempaa ravitsemusta Etiopian maaseudulle.

Päätimme myös rahoittaa Etelä-Egyptissä aurinkoenergiaa. Sijoituksemme on osa kokonaisuutta, josta tulee Afrikan suurin. Se tuottaa sähköä jopa miljoonalle egyptiläiselle.

Kaiken kaikkiaan valmistelimme viime vuonna ennätysmäärän hankkeita eli 29 kappaletta yhteensä 201 miljoonan euron arvosta. Lähes kolmannes rahoituspäätöksistä kohdistui Afrikkaan ja OECD:n luokitusta käyttäen 30 prosenttia rahoituspäätöksistä kohdistui hauraisiin valtioihin.

Köyhimmissä maissa riskit kasvavat mutta tekemättä ei voi jättää

Finnfundin kaltaisen rahoittajan on syytä panostaa köyhempiin maihin, koska niissä investointien kehitysvaikutukset ovat suurimmat. Toiminta epävakaissa tai kansanvallan ja ihmisoikeuksien kannalta hauraissa maissa ei kuitenkaan ole helppoa. Riskinä on, että omista ponnisteluista huolimatta jokin menee pieleen. Kuten välillä valitettavasti meneekin.

Yksinkertaisinta olisi pysyä poissa mutta silloin maat jäisivät ilman puhdasta energiaa, kunnollisia työpaikkoja ja muita kehitysvaikutuksia. Tekemättäkään ei voi jättää, joten aiomme keskittyä tekemään asiat entistä paremmin.

Siksi Finnfund kehittää jatkuvasti toimintatapojaan ja vastuullisuuttaan. Olemme esimerkiksi vahvistaneet investointien kehitysvaikutusten arviointia. Tämän tueksi olemme kirjoittaneet auki ns. muutosteorioita eli sitä, millaisten vaikutusketjujen kautta haluttuja vaikutuksia eri toimialoilla pyritään saamaan aikaan.

Uudistimme myös Finnfundin veropolitiikan, jonka valmistelussa kuultiin kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja muita asiantuntijoita. Tällä hetkellä työstämme ihmisoikeuksia koskevaa toimintalinjausta.

Ilmastonmuutoksesta, köyhyydestä ja väestönkasvusta kumpuavat haasteet ovat niin valtavia, että kaikkien – niin valtioiden, kansalaisyhteiskunnan kuin yritystenkin – panosta tarvitaan entistä enemmän.

Puutteessa olevat ihmiset eivät voi odottaa. Akuutteihin haasteisiin pitää vastata nopeasti. Meillä on yhdessä sovitut kestävän kehityksen tavoitteet. Teknologia tarjoaa uusia kestäviä ratkaisuja. Eniten on puutetta rahoituksesta ja tahdosta tehdä enemmän. Uskon vakaasti, että myös tahtoa ja sitä myötä rahoitusta alkaa löytyä entistä enemmän.

Kiitän Finnfundin asiakkaita, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta vuonna 2017.

Jaakko Kangasniemi 
toimitusjohtaja