Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND), on valtioenemmistöinen erityisrahoitusyhtiö, joka kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnonalaan toteuttaen kehityspoliittista erityistehtävää. Yhtiön tarkoituksena on edistää kohdemaidensa taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla yksityisen sektorin hankkeita, joihin liittyy suomalainen intressi. Finnfund on kaupallista rahoitusta täydentävä riskirahoittaja, joka toimii itsekannattavasti. Finnfund kohdistaa pääosan rahoituksestaan matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin, rakentaa siltoja suomalaisen osaamisen ja kehitysmaiden tarpeiden välille ja panostaa katalysoimiensa kehitysvaikutusten kasvattamiseen.
Vuonna 2015 Finnfund painotti edelleen tasapainoista kasvua ja riskien hallintaa. Hankevalmistelun painopiste kohdistui edelleen lainamuotoisiin, säännöllistä kassavirtaa tuoviin hankkeisiin, joskin pitkäaikaisia pääomasijoituksia tehtiin jonkin verran edellisvuotta rohkeammin. Riippumatta siitä, millaisessa roolissa Finnfund hankkeissaan on ja minkälaisia rahoitusinstrumentteja kulloinkin käytetään, perusedellytyksenä on aina, että hankkeet arvioidaan taloudellisesti kannattaviksi ja niillä on myönteinen vaikutus kohdemaiden kehitykseen.
Finnfundin salkku kasvoi edelleen vuotta aikaisemmasta. Myös yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa tiivistyi ja suomalaisia nähtiin teknologiatoimittajina tai yhteistyökumppaneina entistä suuremmassa osassa hankkeita. Suurin osa Finnfundin uusista rahoituspäätöksistä kohdistui kehitysvaikutuksiltaan erinomaisiin, myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikuttaviin hankkeisiin erityisesti uusiutuvan energian toimialalla ja metsäsektorilla.
Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä tehtiin 18 kappaletta (23 kappaletta vuonna 2014), euromääräisesti yhteensä 83,5 miljoonaa euroa (115 miljoonaa euroa). Rahoituspäätösten kohdentuminen eri tulotasoluokkiin on esitetty alla olevassa taulukossa.
Tulotaso | kpl | % |
milj. |
% |
Vähiten kehittyneet maat | 7 | 38,9 | 38,7 | 46,3 |
Matalatuloiset maat | 3 | 16,7 | 14,9 | 17,8 |
Alemman keskitulotason maat | 6 | 33,3 | 27,4 | 32,8 |
Ylemmän keskitulotason maat | 2 | 11,1 | 2,5 | 3,0 |
Venäjä | 0 | 0 | 0 | 0 |
Yhteensä | 18 | 100 | 83,5 | 100 |
Suurin osa, 9 kappaletta (16), tehdyistä rahoituspäätöksistä oli investointilainoja, joiden osuus päätösten euromäärästä oli noin 60 prosenttia (75 prosenttia).
Finnfundin riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti oman pääoman ehtoiset sijoitukset on katettava Finnfundin omalla pääomalla. Vuonna 2015 oman pääoman niukkuus rajoitti mahdollisuuksia tehdä osakepääomasijoituksia, mutta luvassa olevan merkittävän pääomankorotuksen turvin näitä kuitenkin uskallettiin tehdä. Päätökseen viedyistä hankkeista osakepääomasijoituksia tai näitä lähellä olevia välirahoitussijoituksia oli kappalemääräisesti edellisvuotta enemmän, eli 11 kappaletta (8). Euromääräisesti tarkasteltuna näiden osuus oli 32 prosenttia (16 prosenttia). Rahastosijoituspäätösten määrä pysyi edellisvuoden tavoin suunnitellusti alhaisena ja niitä tehtiin vain 1 (1).
Pääosa rahoituspäätöksistä sekä kappale- että euromääräisesti kohdistui joko Afrikkaan 7 (11) tai Aasiaan 8 (7). Euromääräisesti tarkasteltuna Afrikka säilyi suurimpana kohdealueena 44 prosentin (49 prosentin) osuudella rahoituksesta. Aasian osuus kasvoi merkittävästi edellisestä vuodesta ja oli 40 prosenttia (16 prosenttia) päätösten kokonaiseuromäärästä. Hankkeet jakaantuivat poikkeuksellisen tasaisesti eri maihin, vain Etiopiaan kohdistui 2 (1) päätöstä muiden maiden päätösmäärän jäädessä yhteen.
Maksatusten määrä kasvoi 77 miljoonaan euroon edellisen vuoden 73 miljoonasta eurosta ja oli Finnfundin tähänastisen historian suurin. Maksatuksista 53 miljoonaa euroa (37 miljoonaa euroa) kohdistui matalan tulotason tai vähiten kehittyneisiin maihin, 8 miljoonaa euroa (16 miljoonaa euroa) alemman keskitulotason maihin, 16 miljoonaa euroa (13 miljoonaa euroa) ylemmän keskitulotason maihin ja 0,5 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa) Venäjälle.
Finnfund on aktiivisesti mukana vuonna 2004 perustetussa eurooppalaisten kehitysrahoittajien ja Euroopan investointipankin yhteisrahoitusyhtiö European Financing Partnersissa (EFP) sekä samojen toimijoiden ja ranskalaisen kehitysrahoittaja AfD:n vuonna 2011 perustamassa Interact Climate Change Facilityssä (ICCF). ICCF sijoittaa ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuusprojekteihin. Vuonna 2015 tehtiin suunnitelma ICCF:n sulautumisesta EFP:hen. Muutos on lähinnä hallinnollinen ja uuden yhtiön puitteissakin EFP- ja ICCF-salkkuja hallinnoidaan erikseen. Sulautuminen toteutuu käytännössä vuoden 2016 puolella.
Maksamattomien investointisitoumusten määrä vuoden 2015 lopussa oli 131,5 miljoonaa euroa (146 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi oli 104 miljoonaa euron edestä investointipäätöksiä, jotka eivät vielä olleet edenneet sopimusvaiheeseen (75 miljoonaa euroa).
Vuonna 2015 toteutettiin organisaatiouudistus, jossa perinteisen raportointihierarkiaan perustuvan organisaatiorakenteen rinnalle muodostettiin rahoitusprosessia seuraava toiminnallinen matriisiorganisaatio, jonka keskiössä ovat hankevalmistelu, -seuranta ja vaativat irtautumiset ja uudelleenjärjestelyt. Investointitiimien määrä supistettiin kolmesta kahteen ja jäljelle jäävien resursseja vahvistettiin sekä henkilöstön sisäisin siirroin että uusrekrytoinnein. Lisäksi perustettiin uusi irtautumisiin ja vaativiin uudelleenjärjestelyihin keskittyvä toiminto sekä viestintään ja vaikuttavuuteen keskittyvä toiminto.
Sisäisiä prosesseja arvioitiin ja kehitettiin laaja-alaisesti koko kertomusvuoden ajan painopisteen kohdistuessa erityisesti sisäiseen yhteistyöhön samoin kuin sähköisten työvälineiden ja prosessien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.
Vuonna 2015 toteutettiin asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmän kilpailutus ja tehtiin päätös sen hankkimisesta muun muassa asiakirjahallinnan helpottamiseksi ja työskentelyn tehostamiseksi. Järjestelmän käyttöönotto ajoittuu vuoteen 2016. Vuoden 2015 lopussa otettiin käyttöön uusi palkanlaskentajärjestelmä ja tehtiin päätös uuden CRM-järjestelmän hankinnan käynnistämisestä vuonna 2016. Lisäksi toteutettiin useampia järjestelmäpäivityksiä ja versionvaihtoja.
Vuoden 2015 aikana rahoitusprosessissa tarvittaviin dokumentteihin ja toimintatapoihin sekä muun muassa sisäisen investointikomitean työskentelytapoihin tehtiin useita pieniä muutoksia toiminnan selkeyttämiseksi ja tehostamiseksi. Sähköinen allekirjoitus otettiin käyttöön useissa dokumenteissa, mikä nopeutti prosessia muun muassa maksatusten ja muutosten hyväksymisen osalta.
Yhteistyö muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien (EDFI – European Development Finance Institutions) kanssa jatkui aiempien vuosien tapaan sekä konkreettisten hankkeiden että yhtenäisten ja yhtenäistyvien toimintamenetelmien kautta.
Osa yhtiön henkilökunnasta muutti vuoden 2016 alussa uusiin toimitiloihin, jotka sijaitsevat vuoden 2014 alussa käyttöönotettujen tilojen yhteydessä. Aikaisemmista, vuonna 2007 käyttöön otetuista toimitiloista luovuttiin. Muuton jälkeen yhtiön koko henkilöstö työskentelee samoissa tiloissa Helsingin ydinkeskustassa.
Finnfund hallinnoi kesäkuussa 2006 käynnistettyä ulkoasiainministeriön rahoittamaa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa. Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman toimintakausi päättyi 31.12.2015. Uudistetun ohjelman hallinnointi kilpailutettiin syksyllä 2015. Finnfund voitti tarjouskilpailun, joten Finnfund jatkaa ohjelman hallinnointia hieman pienemmillä resursseilla vuosina 2016‒2018 ja mahdollisesti optiovuosina 2019‒2021.
Vuonna 2015 käsiteltiin 185 (113) liikekumppanuustukihakemusta. Myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin 168 kappaletta (90). Myönnetty kokonaistuki oli 7,4 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa euroa).
Liikekumppanuustukea maksettiin 81 (54) hankkeeseen yhteensä 1,5 miljoonaa euroa (1,0 miljoonaa euroa).
Matchmaking-palveluun tuli vuonna 2015 yhteensä 364 (222) liiketoiminta-aloitetta kehitysmaayrityksiltä.
Finnfundin johtokunta vahvistaa riskienhallinnan periaatteet ja siinä käytettävät välineet. Yhtiön toimiva johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta johtokunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön varain- ja riskienhallintaa koskeva ohjeistus arvioidaan vuosittain. Vuoden 2015 aikana toimintaa ohjaaviin periaatteisiin ei tehty muutoksia.
Yhtiön toiminta on lähtökohtaisesti tavanomaista riskialttiimpaa. Riskienhallinta muodostuu riskien tunnistamisesta, riskien kattamisesta ja raportoinnista yhtiön hallintoelimille.
Keskeinen hankeriskien arvioinnin ja seurannan väline on Finnfundin itse kehittämä hankkeiden riskiluokitusjärjestelmä, joka on ollut käytössä vuodesta 2005. Kaikki Finnfundin sijoitussalkussa olevat hankkeet riskiluokitetaan vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin, jos riskitason arvioidaan muuttuneen.
Ulkoasiainministeriö päätti 8.10.2012 erityisriskirahoituksen käyttöön ottamisesta sijoitusriskin jakamiseksi Suomen valtion ja Finnfundin välillä. Erityisriskirahoitus perustui valtioneuvostossa 20.9.2012 hyväksyttyyn tappionkorvaussitoumukseen, jonka nojalla valtio sitoutui korvaamaan Finnfundille enintään 60 prosenttia erityisriskirahoituksen piiriin sitoumuksen voimassaoloaikana otetuista hankkeista aiheutuvista luotto- ja sijoitustappioista. Mahdollisuus ottaa uusia hankkeita erityisriskirahoituksen piiriin päättyi 31.12.2015. Erityisriskirahoituksen piiriin järjestelyn voimassaoloaikana hyväksytyt hankkeet ovat valtion riskinjaon piirissä takaisinmaksuunsa tai Finnfundin irtautumiseen saakka. Erityisriskirahoituksen piiriin voitiin hyväksyä kehitysvaikutuksiltaan erityisen vaikuttavia hankkeita, jotka kohdistuivat matalan tai alemman keskitulotason maihin ja jotka muutoin olisivat olleet liian riskialttiita Finnfundin rahoitettaviksi.
Vuonna 2015 johtokunta päätti 10 (3) hankkeen ottamisesta erityisriskirahoituksen piiriin. Näiden sijoituspäätösten yhteenlaskettu arvo oli 55 miljoonaa euroa (2,7 miljoonaa euroa). Valtion osuus vuonna 2015 tehtyjen päätösten sijoitusriskistä on 28 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa), eli 51 prosenttia (53 prosenttia). Vuoden 2015 loppuun mennessä päätöksiä erityisriskirahoituksen piiriin kuuluvista hankkeista on tehty yhteensä 111 miljoonan euron (52,8 miljoonaa euroa) edestä. Näihin liittyvästä riskistä valtion osuus on 50 miljoonaa euroa (26,5 miljoonaa euroa) eli 45 prosenttia (50 prosenttia). Tappionkorvaussitoumuksen nojalla korvausta voidaan hakea enintään 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Korko- ja valuuttariskien osalta periaate on, että ne tunnistetaan ja niiltä suojaudutaan. Yhtiön luotonanto on joko euro- tai Yhdysvaltain dollarimääräistä ja luotonantoon liittyvät korko- ja valuuttakurssiriskit pyritään kattamaan lainapääomien osalta kokonaan ja koko sijoitusajaksi. Vuonna 2015 yhtiöllä ei ollut lainkaan luotonantoa kohdemaiden paikallisvaluutoissa. Lähtökohtaisesti yhtiö ei suojaa osakepääoma- ja rahastosijoituksiin liittyvää valuuttakurssiriskiä, vaan ainoastaan tapauskohtaisesti voidaan kattaa sellaiset valuuttapositiot, jotka ovat varmoja ja joiden suojaaminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin.
Likviditeettiriskin hallitsemiseksi Finnfund ylläpitää ennustettuun maksatusvolyymiin nähden riittävää likviditeettiä. Finnfundilla on käytettävissään 50 miljoonan euron komittoitu luottolimiitti, komittoimattomia luottolimiittejä sekä vuonna 2010 perustettu 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma. Vuoden 2015 lopussa yritystodistusohjelman kautta oli liikkeeseen laskettuna yritystodistuksia yhteensä 7 miljoonaa euroa. Pankkien luottolimiitit eivät olleet lainkaan käytössä vuoden 2015 lopussa.
Luotonottoon liittyvää jälleenrahoitusriskiä hallitaan ylläpitämällä riittävän laajaa rahoittajaryhmää sekä monipuolista instrumenttivalikoimaa. Lisäksi tavoitteena on, että luotonotosta vähintään puolet on pitkäaikaista. Kertomusvuoden lopussa korollisten velkojen keskimääräinen jäljellä oleva laina-aika oli 3,7 (3,5) vuotta.
Yhtiö ylläpitää jatkuvia toimenpiteitä tietoturvariskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja torjumiseksi.
Keskeistä Finnfundille on se, että huolellisella hankevalmistelulla varmistetaan toiminnan kannattavuus haastavassa toimintaympäristössä ja uraauurtavissa hankkeissa. Tässä onnistuttiin myös vuonna 2015.
Tulos vuodelta 2015 oli noin 5,1 miljoonaa euroa voitollinen (noin 2,4 miljoonaa euroa). Tulos oli selvästi edellisvuotta ja budjetoitua vahvempi, mikä johtui osin eräiden myyntivoittoerien siirtymisestä vuodelta 2014 kertomusvuodelle ja osin ennakoitua suuremmista rahastotuotoista.
Toiminnallinen tulos on esitetty alla olevassa taulukossa. Rahoitustoiminnan kate muodostui 13,5 miljoonaksi euroksi (11,1 miljoonaa euroa) ja tulos ennen arvostuseriä, myyntejä ja veroja oli 6,0 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa euroa).
Raportointikaudelle kohdistui neljä irtautumista sijoituksista. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta suunnitellusti, mikä johtui lähinnä henkilökunnan määrän kasvusta.
Toiminnallinen tulos, 1000 euroa | 2015 | 2014 | Muutos euroa |
Muutos % |
Rahoitustuotot | 16 168 | 12 929 | 3 239 | 25,1 |
Rahoituskulut | -2 704 | -1 802 | -902 | 50,1 |
Rahoitustoiminnan kate | 13 464 | 11 127 | 2 337 | 21,0 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 1 865 | 1 612 | 253 | 15,7 |
Hallinto, poistot ja muut kulut | -9 342 | -8 419 | -923 | 11,0 |
Tulos ennen arvostuseriä, myyntejä ja veroja | 5 987 | 4 320 | -1 667 | 38,6 |
Arvostuserät ja myynnit | -827 | -1 877 | 1 050 | -56,0 |
Tuloverot | -103 | -35 | -68 | 194,3 |
Tulos | 5 057 | 2 408 | 2 649 | 110,0 |
Osinkotuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa).
Sijoituslainojen korkotuotot olivat 7,5 miljoonaa euroa (5,6 miljoonaa euroa) ja muut korkotuotot olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa). Yhteensä korkotuottoja kertyi 7,8 miljoonaa euroa (6,1 miljoonaa euroa). Muut korkotuotot muodostuvat pääasiallisesti likvidivarojen korkotuotoista, jotka pienenivät edellisvuodesta likviditeetin määrän pienenemisen myötä.
Muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista olivat yhteensä 7,1 miljoonaa euroa (5,1 miljoonaa euroa) ja ne muodostuivat rahastosijoitusten tuotoista. Sijoitusten myyntivoittoja tuloutui kertomusvuonna 5,5 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa).
Muut rahoitustuotot ilman kurssivoittoja olivat 1,1 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa) ja ne muodostuivat pääasiassa järjestelypalkkioista, sitoumusmaksuista ja muista rahoituspalkkioista.
Sijoitustoiminnan tuotot ennen veroja olivat yhteensä 21,7 miljoonaa euroa (12,8 miljoonaa euroa).
Valuuttakurssivoitot olivat 15,3 miljoonaa euroa (11,0 miljoonaa euroa) ja -tappiot 15,2 miljoonaa euroa (11,0 miljoonaa euroa). Tuloutunut kurssiero oli 0,1 miljoonaa euroa positiivinen.
Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,9 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa) ja ne muodostuvat Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman hallinnoinnista saaduista palkkioista ja muista palkkiotuotoista.
Uusia yksilöllisiä arvonalentumistappiokirjauksia tehtiin 10,2 miljoonaa euroa (6,7 miljoonaa euroa), joka on noin 3,1 prosenttia sijoitusomaisuuden tasearvosta kertomusvuoden lopussa (2,3 prosenttia).
Vuonna 2015 palautui aikaisemmin tehtyjä yksilöllisiä arvonalentumistappiokirjauksia 5,2 miljoonaa euroa (5,4 miljoonaa euroa).
Arvonalennusten nettomääräinen tulosvaikutus oli noin 5,0 miljoonaa euroa negatiivinen (1,4 miljoonaa euroa negatiivinen).
Korkokulut olivat 0,8 miljoonaa euroa ja ne pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla (0,7 miljoonaa euroa). Korkokulut kohdistuivat sekä dollarimääräiseen luotonottoon, jolla jälleenrahoitetaan Finnfundin dollarimääräisiä sijoituslainoja, että vuonna 2015 emittoituihin euromääräisiin yritystodistuksiin ja syksyllä 2013 liikkeeseenlaskettuun joukkovelkakirjalainaan.
Muut rahoituskulut olivat 2,0 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa), mihin sisältyy rahastosijoituksiin liittyviä hallinnointipalkkioita 1,4 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa). Nämä hallinnointipalkkiot kohdistuivat rahastoihin, joiden investointiperiodi on päättynyt. Rahastokulujen kokonaismäärän kasvu johtuu rahastosalkun elinkaaren tiedossa olevasta kehityksestä siten, että useat rahastot ovat siirtyneet samanaikaisesti irtautumisvaiheeseen. Muihin rahoituskuluihin on myös kirjattu johdannaisista realisoituneita kuluja 0,4 miljoonaa euroa (0,08 miljoonaa euroa).
Sijoitus- ja myyntitappioita kirjattiin 1,3 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa), mikä määrä kohdistuu aikaisemmin arvonalennuskirjattuihin eriin.
Toimintakulut olivat yhteensä 9,3 miljoonaa euroa (8,4 miljoonaa euroa). Kustannusten nousu muodostuu useista eristä, joista merkittävimmät ovat henkilöstökulujen kasvu sekä ulkopuolisten palveluiden käytön lisääntyminen. Toiminnan volyymin kasvattaminen ja sen myötä toimintakulujen kasvu on ollut ennalta suunniteltua.
Tuloslaskelmaan merkityt verot, 0,1 miljoonaa euroa (0,04 miljoonaa euroa) muodostuvat pääasiassa sijoitusten kohdemaihin maksetuista myyntivoittoveroista.
Taseen loppusumma oli kertomusvuoden lopussa 377,1 miljoonaa euroa (317,2 miljoonaa euroa).
Sijoitusomaisuuden tasearvo oli kertomusvuoden lopussa 330,0 miljoonaa euroa (294,0 miljoonaa euroa). Sijoitusomaisuus kasvoi noin 12 prosenttia. Sijoitusomaisuuden kasvu oli seurausta sijoituksiin tapahtuneitten maksatusten suuresta määrästä.
Lainojen (mukaan lukien pääomalainat ja muut välimuotoinstrumentit) osuus oli 151,0 miljoonaa euroa (129,2 miljoonaa euroa) eli 46 prosenttia (44 prosenttia), osakepääomasijoitusten 89,4 miljoonaa euroa (86,8 miljoonaa euroa) eli 27 prosenttia (30 prosenttia) ja rahastosijoitusten 89,3 miljoonaa euroa (77,5 miljoonaa euroa) eli 27 prosenttia (26 prosenttia) sijoitusomaisuudesta.
Likviditeetin määrä oli kertomusvuoden lopussa noin 42,7 miljoonaa euroa (19,0 miljoonaa euroa). Likviditeetti on sijoitettu kotimaisiin pankkitalletuksiin ja rahamarkkinainstrumentteihin varain- ja riskienhallintaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti.
Tilikauden päättyessä yhtiön omat varat (osakepääoma ja vapaa oma pääoma) olivat yhteensä 250,8 miljoonaa euroa (235,7 miljoonaa euroa) eli 67 prosenttia taseen loppusummasta (74 prosenttia).
Vuonna 2015 yhtiö toteutti yhden osakeannin. Osakeannissa vanhoille osakkaille tarjottiin merkittäväksi niiden omistusosuuksien suhteessa uusia osakkeita enintään 63 501 kappaletta 170 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Osakkeiden merkintäaika oli 21.4.2015 − 5.6.2015. Osakeannin seurauksena osakepääomaa korotettiin 9 999 910 eurolla, mikä vastasi Suomen valtion merkintäosuutta. Päätöksen nojalla annettiin 58 823 uutta osaketta. Finnvera Oyj ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK eivät merkinneet niille tarjottuja uusia osakkeita.
Kertomusvuoden päättyessä yhtiön rekisteröity osakepääoma oli 166 989 130 euroa jakaantuen 982 289 osakkeeseen, joista Suomen valtio omisti 917 719 osaketta (93,4 prosenttia), Finnvera Oyj 63 349 osaketta (6,5 prosenttia) ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1 221 osaketta (0,1 prosenttia).
Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 170 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Yhtiön osakkeista on aina vähintään 51 prosenttia oltava Suomen valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa. Yhtiö ei jaa varojaan osinkona tai vapaan oman pääoman rahastosta eikä myöskään hanki tai lunasta omia osakkeitaan.
Kertomusvuoden lopussa yhtiön pitkäaikaiset korolliset velat olivat 106,3 miljoonaa euroa (72,0 miljoonaa euroa) ja lyhytaikaiset 11,9 miljoonaa euroa (4,7 miljoonaa euroa), yhteensä 118,2 miljoonaa euroa (76,7 miljoonaa euroa). Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin sisältyy syksyllä 2013 liikkeeseen laskettu 50 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina. Muilta osin pitkäaikaiset korolliset velat ovat USD-määräisiä ja niillä jälleenrahoitetaan Finnfundin USD-määräistä luotonantoa.
Pitkäaikaisten velkojen osuus kaikista rahoitusveloista oli kertomusvuoden lopussa noin 90 prosenttia. Rahoitusvelkojen yhteismäärä kasvoi noin 54 prosenttia edellisestä vuodesta yhtiön solmiessa uuden 10 vuoden 40 miljoonan USD:n pitkäaikaisen lainasopimuksen elokuussa 2015 ja laskiessa liikkeelle yritystodistuksiaan.
Vuoden 2015 lopussa yhtiöllä ei ollut takausvastuita (0,0 miljoonaa euroa).
2015 | 2014 | 2013 | |
Rahoitustuotot yhteensä, miljoonaa euroa | 36,9 | 23,5 | 18,5 |
Tulos, miljoonaa euroa | 5,1 | 2,4 | 2,7 |
Oman pääoman tuotto, % | 2,0 | 1,1 | 1,3 |
Omavaraisuusaste, % | 66,5 | 74,3 | 69,2 |
Laskentakaavat:
Oman pääoman tuotto = Tulos ennen satunnaisia eriä – verot x 100 %
Oma pääoma
Omavaraisuusaste = Oma pääoma x 100 %
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Vuonna 2015 hallintoneuvosto kokoontui 5 kertaa, johtokunta 11 kertaa ja johtokunnan tarkastusvaliokunta 4 kertaa.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.4.2015 käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 pykälässä mainitut asiat ja päätettiin yhtiön osakepääoman korottamisesta.
Yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston jäseniksi kaudelle 2015 − 2018 johtava asiantuntija Simo Karetien, kansanedustaja Antti Lindtmanin, kansanedustaja Hanna Mäntylän ja kansanedustaja Aila Paloniemen.
Yhtiökokous valitsi johtokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt:
Partner Ritva Laukkanen, puheenjohtaja
Apulaisosastopäällikkö Kari Alanko, varapuheenjohtaja
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén
Ulkoasiainneuvos Pekka Hukka
Partner Pirita Mikkanen
CEO Lars-Erik Schöring
Talousjohtaja Tuula Ylhäinen
Neuvotteleva virkamies Anne af Ursin
Johtokunnan jäsenillä ei ole varajäseniä.
Johtokunnalla on tarkastusvaliokunta, jonka jäseniä ovat olleet 22.4.2015 alkaen:
Rahoitusjohtaja Tuukka Andersén, puheenjohtaja
Talousjohtaja Tuula Ylhäinen
Partner Pirita Mikkanen
Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 28.9.2015. Ylimääräinen yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston jäseneksi lähihoitaja Johanna Kotaviidan tehtävästä eronneen Hanna Mäntylän tilalle ja johtokunnan jäseneksi suurlähettiläs Sinikka Antilan tehtävästä eronneen Pekka Hukan tilalle.
Toinen ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 1.12.2015. Ylimääräinen yhtiökokous valitsi hallintoneuvoston jäseniksi kansanedustaja Mika Raatikaisen tehtävästä eronneen Seppo Torisevan tilalle, kansanedustaja Erkki Tuomiojan tehtävästä eronneen Antti Lindtmanin tilalle ja kansanedustaja Johanna Karimäen tehtävästä eronneen Kalle Hyötysen tilalle.
Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Deloitte & Touche Oy, KHT-yhteisö, vastuunalaisena tilintarkastajana Jukka Vattulainen, KHT.
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut tohtori Jaakko Kangasniemi (Ph.D., Agricultural Economics).
Yhtiön palveluksessa oli kertomusvuonna keskimäärin 56 henkilöä (51 henkilöä). Vuoden lopussa työsopimussuhteessa olevan henkilöstön määrä oli 57 (54), joista 55 (52) oli kokopäivätoimisia. Henkilöstöstä oli naisia 40 ja miehiä 17.
Henkilökunnalle maksettujen palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä vuosina 2013–2015 ilmenee seuraavasta taulukosta.
2015 | 2014 | 2013 | |
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | 56 | 51 | 49 |
Tilikauden palkat ja palkkiot, 1000 euroa | 4 462 | 4 121 | 3 840 |
Tilinpäätökseen on tehty tilikaudella 2015 ansaittuja kannustinpalkkioita koskeva varaus, joka vastaa 9,7 prosenttia palkkakustannuksista (7,1 prosenttia). Kannustinpalkkion määrä riippuu osittain yhtiötasoisten ja toimintokohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta ja osittain henkilökohtaisesta suorituksesta.
Saamansa omistajaohjauksen mukaisesti Finnfund pyrkii vahvistamaan rahoituksensa myönteisiä kehitysvaikutuksia ja panostaa ensisijaisesti matalatuloisiin ja alemman keskitulotason kehitysmaihin. Aktiivista yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa lisätään, erityisesti näissä maissa. Yhtiö painottaa edelleen hankkeita, joissa ilmastonmuutosta hillitään, ympäristön tilaa parannetaan ja köyhien ihmisten elinoloja kohennetaan suomalaisen osaamisen avulla. Tutkittavana on runsaasti kehitysvaikutuksiltaan mittavia hankeaihioita, joista osa sijaitsee äärimmäisen köyhissä tai hauraissa maissa, mutta näiden eteneminen riippuu erityisesti yhtiön käytössä olevista voimavaroista.
Eduskunnan hyväksymä budjetti vuodelle 2016 sisältää 140 miljoonaa euroa kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin. Summan tarkempi kohdentuminen ja käyttötapa eivät vielä ole selvillä, mutta ulkoasiainministeriön mukaan merkittävä osa summasta, mahdollisesti jopa 130 miljoonaa euroa, on tarkoitus käyttää Finnfundin toimintamahdollisuuksien kasvattamiseen. Ilman lisäresursointia yhtiöllä olisikin edessä jarrutus, etenkin riskipitoisimpien sijoitusten osalta, sillä ns. erityisriskirahoitus päättyi vuoden 2015 lopussa siihen myönnetyn 50 miljoonaa euron valtuutuksen tultua käytetyksi loppuun.
Vuoden 2016 suunnittelun lähtökohtana on se oletus, että kaavailtu lisäresursointi jossain muodossa toteutuu. Työn alla on vuoden alussa ennätyksellinen määrä hankkeita. Ennakoimme, että sijoituspäätöksiä tehdään oleellisesti enemmän kuin edellisinä vuosina. Epäselvän tilanteen vuoksi sijoitusten painopiste pidetään edelleen lainamuotoisissa sijoituksissa. Tarvittaessa oman pääoman ehtoisten sijoitusten valmistelu keskeytetään kokonaan loppuvuonna.
Maksuvalmius pysynee vuonna 2016 hyvänä. Jos kaavailtu lisäresursointi ei vuoden aikana etene, yhtiö rajoittaa hankevalmistelua niin, että annetuista sitoumuksista pystytään kaikissa tilanteissa pitämään kiinni.
Tulosnäkymät vuodelle 2016 ovat positiiviset, joskin epävarmat. Tuloksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, minkälaisia muutoksia sijoitusomaisuuden arvostuksessa tilikauden aikana tapahtuu sekä se, ajoittuuko vuodelle voitollisia irtautumisia hankkeista. Kehitysrahoituksessa näiden ennakointi on yleensä vaikeaa, mutta varovaisinkin oletuksin odotettavissa on pieni positiivinen tulos.
Vuonna 2015 voitetun tarjouskilpailun ja uuden sopimuskauden myötä työ Finnpartnership-ohjelman hyväksi jatkuu Finnfundissa, joskin hieman supistunein resurssein. Liikekumppanuustukihakemusten vastaanotto ja käsittely siirtyvät ulkoasiainministeriön vastuulle, mutta Finnfund tarjoaa ministeriölle ohjelmaan liittyviä tukipalveluja.
Yhtiön voitto vuodelta 2015 on 5 057 148,41 euroa. Johtokunta ehdottaa, että voitto siirretään voittovarojen tilille ja varataan käytettäväksi yhtiöjärjestyksen 2 pykälän edellyttämällä tavalla.